Monelle viranomaisraportointi on se niin sanottu ylimääräinen paha, joka joudutaan ”normityön” lisäksi tekemään. Se kasvattaa työmäärää ja aiheuttaa siksi usein kiirettä. Katariina Ulasen reaktio on päinvastainen.
– Raportointihan on hurjan hauskaa, Ulanen säteilee. Vaikka Ulanen saa työssään keskittyä raporttien laatimiseen ja raportointiprosessien kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi haasteita ajankäytön kanssa. Viranomaisten vaatimukset raportoinnille kasvavat koko ajan.
Kvartaaliraportit ja vuosittaiset raportit ovat pikkuhiljaa muuttuneet kuukausittaisiksi velvoitteiksi, ja raportointi kattaa nyt lähes kaiken, mitä liiketoiminnassa tehdään.
Raportointi parantaa näkyvyyttä riskeihin ja liiketoimintaan
Ulasen mielestä raportoinnin määrän lisääntymisessä on paljon hyvää. Se tuo näkyvyyttä paitsi pankkien liiketoimintaan ja riskeihin, myös vertailtavuutta sijoittajia ja asiakkaita ajatellen.
– Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna, hän sanoo.
Laajassa raportoinnissa on kuitenkin myös huonot puolensa. Ulasen mukaan EU-tason säädökset eivät huomioi tarpeeksi yksittäisten luottolaitosten liiketoimintaa. Samat kyselyt ja stressitestaukset vaaditaan kaikilta pankeilta, koosta riippumatta. Pienempien on vaikea pysyä isompien kansainvälisten pankkien tahdissa.
– Isoilla on käytössä enemmän resursseja, tietovarastoja ja automatisointia, joten on ymmärrettävää, että meidän on vaikea pysyä samoissa aikataulu- ja laatuvaatimuksissa.
Automatisointi on tulevaisuuden juttu
Muutaman vuoden sisällä myös Kuntarahoituksessa manuaalinen raportointi vähenee, kun tällä hetkellä käynnissä oleva massiivinen raportoinnin automatisointiprojekti saadaan päätökseen.
Ensimmäinen osa automaattisesta raportoinnista saadaan tuotantoon maaliskuussa 2018 ja projektin valmistuttua viranomaisraportointia varten kerättävää tietoa voidaan käyttää koko organisaatiossa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso osa raporteista lähtee viranomaisille ”nappia painamalla”.
Tämä kaikki edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä.
– Manuaalisuudessa on aina riskinsä, vaikka sitä tekisi kuinka tarkalla kädellä tahansa, ja nyt keskittymistä vaativa pikkutarkka manuaalinen raportointityö haukkaa työajasta ison osan. Tulevaisuudessa, kun prosesseja hienosäädetään myös raportoinnin näkökulmasta, tiedon laatu paranee ja raportoinnista tulee nopeampaa ja laadukkaampaa.
Ulanen kertoo olevansa kiinnostunut työssään laajasti erilaisista asioista. Siksi viranomaisraportointi sekä sen kehittäminen on hänelle todellinen unelmatyö, sillä se jos mikä haastaa jatkuvasti opettelemaan monipuolisesti uutta. On ymmärrettävä niin IT-maailmaa ja tekniikkaa kuin liiketoimintaprosesseja ja lakipykäliäkin. Lisukkeeksi tarvitaan myös tarkkuutta ja rutkasti luovuutta – sekä hitunen myös laiskuutta.
– Laiskuus on hyvästä, sillä se motivoi kehittämään tehokkaampia keinoja asioiden ratkaisuun. Se auttaa löytämään tavat, joilla asiat saa tehtyä paitsi helpommin, myös laadukkaammin, hän perustelee.
Myös hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan.
– Automatisointiprojektissa on mukana iso joukko eri alan ammattilaisia. On upeaa tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa ja seurata esimerkiksi sitä, miten joku rakentaa kaavan ja parantaa prosessia niin, että koko projekti siirtyy taas askeleen eteenpäin.
Uteliaisuus ajaa uuteen
Into uusien asioiden oppimiseen näkyy Ulasen luonteessa myös vapaa-ajalla. Pari vuotta sitten hankitulla matkaveneellä Ulasen perhe tekee mielellään jo hieman pidempiäkin lomaretkiä. Nuoruuden harrastuksen, ratsastuksen, opit hän elvytti henkiin viime syksynä.
Pitkäaikaisin harrastus Ulasella on kuitenkin musiikki. Alttoviulun parissa aikaa on vietetty lapsuudesta saakka ja nyt hän soittaa yhdessä lastensa kanssa Näppäri-kansanmusiikkiorkesterissa.
On niin paljon asioita, joita olisi kiva tehdä ja niin paljon kokonaisuuksia, joita haluaisi osata ja ymmärtää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
– Aikapula tulee vastaan vapaallakin. Sitä se on, kun on utelias luonne ja iso perhe, toteaa hän hymyillen.