Kaikki ajankohtaiset

Caset

|

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)