Sääntelyn vauhti rahoitusalalla on kiihtynyt 80-luvun lopulta alkaen ja finanssikriisi lisäsi kierroksia entisestään. Kehitys ei ole aina ollut mutkatonta, saati edes loogista. Näkyvimmät muutokset ovat tuoneet toimintaamme, asiakkaille sekä markkinoille kuitenkin turvaa ja vakautta – valuvioista huolimatta.
Kiristyneet pääoma- ja likviditeettivaatimukset
Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys on korostunut pandemian aikana. Pankit ovat osoittaneet toimintakykynsä koronakriisissä, ja tässä varmasti yhtenä tekijänä ovat olleet vaatimusten mukaiset hyvät pääoma- ja likviditeettipuskurit. Toisaalta talous itsessään ei ole kärsinyt niin paljon kuin pelättiin.
Vaatimusten harmonisointi on tuonut selkeyttä pankkitoiminnan vaatimusten kokonaiskuvaan, mutta haasteena on erilaisten liiketoimintamallien erityispiirteiden huomioiminen.
Riskienhallintaan ja raportointiin liittyvät vaatimukset
Tavat tunnistaa, käsitellä ja huomioida riskejä ovat kehittyneet merkittävästi. Riskienhallinnan merkitys ymmärretään läpi pankkiorganisaatioiden. Asiat tosin alkavat olla niin monimutkaisia, että kokonaiskuvan hahmotus on vaikeaa.
Viranomaisraportointi on jo oma taiteenlajinsa, eikä yleinen taloushallinnon osaaminen enää yksinkertaisesti riitä. Viranomaisraportointia tehdään nimenomaan viranomaisnäkökulmasta, eikä se sellaisenaan palvele liiketoiminnan johtamista. Tämän seurauksena samoja asioita raportoidaan tehottomasti moneen kertaan. Toiveeni tulevaisuudelta olisikin raportoinnin yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen, mutta tämänhetkistä sääntelyn kehityskarttaa katsomalla se ei ole toteutumassa.
Sijoituspalvelujen tarjoamisen vaatimukset
Sijoituspalvelujen tarjoamiseen liittyy melkoinen määrä raportointia ja tiedon jakamista viranomaisten, asiakkaiden ja muiden markkinaosapuolien välillä. Sääntelyn mukaisten toimien tavoitteena on antaa turvaa kaikille markkinoilla toimijoille ja toisaalta auttaa viranomaisia valvontatyössä markkinoiden vakauden edistämiseksi.
Tietoähky voi johtaa siihen, että kokonaiskuva hämärtyy tässäkin. Tämä tuskin on ollut sääntelyn tavoite. Ratkaisu voisi olla legal design, jossa sääntelyä ja sen nojalla laadittua dokumentaatiota muotoillaan käyttäjäystävällisemmäksi.
Kuntarahoituksessa sijoituspalveluja tarjotaan suhteellisen pienessä mittakaavassa, mutta uusi sääntely on silti vaikuttanut meihin laajasti – jopa ehkä laajemmin kuin lainsäätäjän tarkoitus on ollut.
Pakko on usein hyvä kirittäjä. Edellä kuvatut asiat olisivat saattaneet kehittyä myös markkinoiden itsenäisen kehittymisen kautta, mutta tahti olisi voinut olla hitaampi ja vaihdella suuresti eri toimijoiden kesken.
Kiihtyvä globalisoituminen haastaa perinteiset toimintamallit
Kiihtyvä globalisoituminen asettaa lainsäädäntökehityksen perinteisille toimintamalleille suuria haasteita. Asiat ovat enää harvoin vain kansallisia. Nähtäväksi jää, onko tulevaisuudessa enää edes mahdollista toteuttaa sääntelyä tiukkoihin maantieteellisiin rajoihin perustuen.
Euroopan unioni on osittain ratkaissut ongelmaa luomalla eurooppalaiset markkinat. Euroalue ja Europan unioni eivät kuitenkaan ole sama asia, mikä tuo jo monta lisänyanssia sääntelyrintamalle. Karttaan piirretyt rajat eivät pysäytä maailmaa ja sen ilmiöitä. Tästä hyvä esimerkki on ilmastonmuutos sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, jolla pyritään vauhdittamaan ilmastotavoitteiden toimeenpanoa kytkemällä rahoitus investointien ympäristövaikutuksiin.
Tulevaisuudessa sääntelytuskaa tuottavat paitsi ilmastoriskit myös kybertuvallisuus. Tietoturvahyökkäys voi yllättäen iskeä mistä päin maailmaa tahansa. Maailmamme kehittäminen sääntelyn kautta on mahdollista, mutta jatkossa sitä olisi tehtävä entistä enemmän globaalissa yhteistyössä.
Me Kuntarahoituksessa seuraamme omaan toimintaamme liittyvää sääntelykehitystä tarkasti ja pyrimme vaikuttamaan mahdollisiin ongelmakohtiin. Muuttuvassa maailmassa tuskin kenelläkään on yksin avaimia käsissään, mutta avoimen dialogin ja yhteistyön kautta voimme saada aikaan yhteiskuntaa aidosti eteenpäin vievää sääntelyä.
Mari Tyster
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen.
Kuva: Sami Lamberg