Maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannekuva säilyy varsin myönteisenä, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Työllisyys kasvaa ja yritysten investointiaikeet elpyvät samalla kun kotitaloudet kuluttavat säästöjään. Talouden vetoa varjostaa kuitenkin liuta toisiinsa kytkeytyviä riskitekijöitä.
– Omikron-virusmuunnoksen aiheuttama voimakas tartunta-aalto lisää väestön samanaikaista sairastavuutta ja voi aiheuttaa häiriöitä tuotannossa. Kiinassa tiukka koronapolitiikka johtaa myös helposti toimitusketjuja häiritseviin sulkutoimiin. Maan kiinteistösektorin ongelmat ovatkin jo oma suhdanneriskinsä, Vesala arvioi.
Pääekonomistin mukaan häiriöt tuotannossa ja toimitusketjuissa voivat kiihdyttää kustannusinflaatiota, mikä saattaa nopeuttaa rahapolitiikan kiristymistä. Korkotason nousu on haaste erityisesti velkaisimmille maille.
Ennusteiden villi kortti on Ukraina, jonka geopoliittisessa kriisissä on potentiaalia ainakin merkittävään markkinahäiriöön.
– Yleisen luottamuksen heikkenemisen kautta Ukrainan tilanteesta voi koitua myös laajempia talousvaikutuksia, Vesala lisää.
Suomessa velkaantuminen vähenee, mutta vain hetkellisesti
Suomen talouskasvu jatkui loppuvuonna 2021 vahvana. Vaikeasta koronatilanteesta huolimatta vuoteen 2022 lähdetään varsin hyvistä asemista.
– Erityisesti työllisyyden elpyminen on lyönyt kaikki odotukset laudalta, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä onkin kehkeytymässä oma sitkeä ongelmansa, Vesala pohtii.
Teollisuudessa tuotantomäärät ovat jatkaneet tasaista kasvuaan, ja uusien tilausten määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Viimeisimpien ennusteiden perusteella Suomi ylittää jo kuluvana vuonna bkt:n kehitysuran, jolla olimme ennen koronapandemiaa.
Voimakas talouskasvu on kääntänyt julkisen talouden velkasuhteen laskuun, mutta suunnanmuutos uhkaa jäädä väliaikaiseksi.
– Rakenteelliset rajoitteet painavat Suomen talouskasvua samalla kun väestö ikääntyy ja julkisten menojen kasvu voimistuu. Muutaman vuoden sisällä bkt:n kasvutrendi vajoaa 1,0–1,5 prosentin tuntumaan ja velkaantuminen jatkuu.
Rahapolitiikan suunta on muuttunut – Yhdysvalloissa Fed jo kiristää vyötä, EKP seuraa hiljalleen perässä
Keskuspankkipolitiikassa on viime kuukausina tapahtunut selvä suunnanmuutos. Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin, ja hintojen nousu on varsin laaja-alaista. Työmarkkinoilla on huomattavaa työvoimapulaa, ja palkat nousevat nopeasti. USA:n keskuspankki Fed on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen vähentämällä arvopaperiostoja markkinoilta.
– Arvopaperien netto-ostot loppunevat kokonaan jo kevään aikana, ja vuoden edetessä Fedin taseen annetaan myös supistua. Fed itse arvioi nostavansa ohjauskorkoa kolmesti vuoden 2022 aikana, mutta markkinat ennakoivat hieman nopeampaa korkopolitiikan kiristymistä, Vesala kertoo.
Euroalueella inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisempana ja kapea-alaisempana kuin Yhdysvalloissa.
– Mikäli energian hintapiikki menee alkuvuoden aikana ohi, euroalueen inflaatiovauhti voi loppuvuodesta palata EKP:n tavoitetason alapuolelle. Heikkenevä euro kuitenkin tukee talouden elpymistä. Rahapolitiikan suunnanmuutos on tapahtumassa myös Euroopassa.
Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan merkittävästi jo kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset koronnostot nähtäneen vuonna 2023.
– Käänne rahapolitiikan suunnassa vahvistaa näkymää korkotason nousevasta trendistä.