Markkinakatsaus 10/2019

Teollisuus yskii, mutta pitkittynyt hitaan kasvun vaihe näyttää yhä taantumaa todennäköisemmältä.

Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä

Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.

Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.

Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.

Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:

  • USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
  • Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.

EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.

FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.

Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.


Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä



Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan


Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää



Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä

Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.

Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.

Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.

Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.

Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.



Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat

On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  • Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  • Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    • Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    • Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  • Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa



EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia

Markkinat ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään suuntaan ainakaan pariin vuoteen.

Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.



Suomen talouden näkymä

Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.

Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.

Valtiovarainministeriön tuore talousennuste alleviivaa uusien työllisyystoimien välttämättömyyttä –  nykymenolla velkaantumiskehitys kiihtyy.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.


Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti

Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.



Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee



Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet

Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi



VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:

  • Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
  • Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.



Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta

Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.

Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.



Vastuuvapauslauseke

Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.