Alkuvuoden rivakan kiihdytyksen jälkeen maailmantalous on selvästi hidastumassa. Suhdanteen perusviritys on edelleen myönteinen ja talousennusteet varsin optimistisia, mutta tuotantoketjujen pullonkaulat ovat osoittautumassa yllättävän sitkeiksi. Pulaa on erityisesti raaka-aineista ja energiasta, erilaisista komponenteista sekä välituotteista, ja monella alalla myös työvoimasta. Saksassa ja Ruotsissa teollisuustuotannon volyymi on autonvalmistajien komponenttipulan vuoksi kääntynyt jopa laskuun.
Maailmantalouden veturi yskii – kasvavatko inflaatiopaineet?
Maailmantalouden merkittävä riskikeskittymä on tällä hetkellä Kiina, jonka tiukka koronastrategia voi jatkossakin aiheuttaa toimitusketjuihin häiriöitä, mikäli paikallisia epidemia-aaltoja esiintyy. Viime viikkoina otsikoissa olleet velkaisten kiinteistöyhtiöiden ongelmat ovat oma lukunsa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Ne tuskin uhkaavat maailmantaloutta rahoitusjärjestelmän horjumisen vuoksi, mutta voivat aiheuttaa negatiivisen kysyntäshokin. Ylikuumentuneen kiinteistömarkkinan jäähdyttäminen on iso urakka, ja rakentamisen sekä asuntohintojen laskun myötä Kiinan talouskasvu voi hidastua odotuksia enemmän. Maailmantalouden veturi siis yskii, ja tuotanto-ongelmiensa vuoksi Kiina osaltaan voimistaa maailmantalouden inflaatiopaineita.
Talouden ennustaminen entistäkin vaikeampaa
Talous ei vielä ole suistunut elpyvältä perustrendiltä, mutta tarjontapuolen pullonkaulat ja kasvava kustannuspaine aiheuttavat lyhyen aikavälin bkt- ja inflaationäkymään huomattavaa epävarmuutta.
– Tempoileva vaihtelu makrotalouden keskeisissä tunnusluvuissa heikentää talouden ennustettavuutta ja vaikeuttaa talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä, Vesala sanoo.
Kohonnut inflaatio ja tulevaisuuden inflaatio-odotusten nousu ovat jo näkyneet muutamissa maissa maissa rahapolitiikan kääntymisenä kiristävään suuntaan. Osakemarkkinoilla on viime viikkoina virinnyt huolta stagflaation omaisesta kehityksestä, jossa voimistunut inflaatio nostaa korkoja, mutta reaalitalouden kasvu jää odotettua hitaammaksi. Myös korkomarkkinoilla pitkät korot ovat kesän pudotuksen jälkeen kääntyneet uudelleen nousuun.
– En pidä vakavaa ja pitkäkestoista inflaatio-ongelmaa vielä kovin merkittävänä uhkakuvana. Suurempi riski on, että inflaatiopiikki pakottaa keskuspankit nyt nähtyä laajemmin vetäytymään elvytyksestä ja asteittain kiristämään rahapolitiikkaa. Tällöin reaalitalouden kasvuodotukset voisivat kääntyä jyrkemmin laskuun. Se taas voisi johtaa uuteen matalasuhdanteeseen ja pikemminkin deflaatioon kuin inflaation uhkaan, Vesala arvioi.
Myönteinen työllisyyskehitys tuo nostetta kuntatalouteen
Suomessa talouden suhdannenäkymä on pysynyt suhteellisen vahvana, ja alkusyksyn aikana kasvuennusteita on säännönmukaisesti nostettu. Ennustehaarukka on kuitenkin selvästi leventynyt, erityisesti ensi vuoden kasvuarvioiden osalta. Palautumisvaiheen ripeä kasvu vaimenee vuoden 2022 aikana, ja vuonna 2023 bkt-kasvun odotetaan jo selvästi hidastuvan.
Valtiovarainministeriön päivitetyn kuntatalousohjelman perusteella kuntatalouden näkymä on hieman kohentunut viime keväästä.
– Kuntatalouden positiivisen ennustemuutoksen taustalla on ennakoitua myönteisempi työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu, Vesala sanoo.
Kuntatalouden kehityksen iso kuva ei kuitenkaan anna syytä huokaista helpotuksesta. Suomen väestökehitys käy läpi seuraavan 20 vuoden aikana radikaalin ikärakenteen muutoksen, mikä asettaa myös kuntien sopeutumiskyvyn koetukselle – tämä käy ilmi myös tuoreesta Tilastokeskuksen väestöennusteesta, Vesala muistuttaa.