Kaikki ajankohtaiset

Ilmiöt

|

Mitä kuuluu Kevaan, toimitusjohtaja Jaakko Kiander?

Valtiotieteiden tohtori Jaakko Kiander valittiin vuosi sitten Kevan toimitusjohtajaksi. Työsarka oli valtava: Suomen suurin eläkevakuuttaja, julkisomisteinen Keva, oli määrä liittää yksityisten yhtiöiden työeläkejärjestelmään. Kianderin piti johtaa maan historian suurinta pääoman siirtoa.

Syksyllä 2021 uudistus päättyi umpikujaan. Sote-uudistus toteutui odotettua valtiovetoisemmin, ilman palvelujen laajamittaista yksityistämistä. Välitön tarve järjestelmien yhdistämiselle katosi, ja työmarkkinajärjestöt olivat erimielisiä uudistuksen hyödyistä.

Muutokselta putosi pohja, ja samalla muuttui myös Kianderin tuleva työnkuva. Keva palaa nyt juurilleen, julkissektorin eläkevakuuttajaksi.

– Muutos työeläkeyhtiöksi olisi vaatinut paljon monimutkaisia järjestelyjä. Koko organisaatio olisi käytännössä jaettu kahtia. Nyt päästään vähemmällä, ja lyhyellä aikavälillä säästyy myös rahaa, Kiander kertoo.

Pitkäjänteisyys palkitaan, kun markkinoilla myllertää

Kiander aloitti Kevan toimitusjohtajana marraskuussa. Työsarkaa on riittänyt, vaikka suuruudistus karsiutui tehtävälistalta. Keva on Suomen suurin sijoittaja, joka hallinnoi yli 60 miljardin euron eläkevaroja. Yli puolet on sijoitettu osakkeisiin.

– Markkinaturbulenssi tuottaa jännitystä, ja seuranta työllistää. Kevan sijoitukset on onneksi hajautettu hyvin, eikä meillä ole yksittäisiä riskikeskittymiä.

Julkisena toimijana Kevan vakavaraisuussääntely on eläkeyhtiöitä höllempi. Kriisimarkkinassa joustosta on apua, Kiander kertoo.

– Me kestämme lyhytaikaisia heilahteluja aika hyvin, eläkeyhtiöitä sääntely voi velvoittaa vähentämään riskejä. Kevassa sijoitustoimintaa katsotaan pitkällä tähtäimellä, ja siksi myös tuotto on hieman parempi.

Markkinakriisissä mitataan myös Kuntarahoituksen arvo. Keva on Kuntarahoituksen suurin omistaja, ja Kiander tuntee yhtiön historian hyvin.

– Esimerkiksi finanssikriisissä pankkijärjestelmä ei voinut lainoittaa kuntia. Kuntarahoitus takasi lainansaannin jatkuvuuden. Yhtiöllä on tärkeä rooli siinä, etteivät kunnat joudu kassakriisiin.

Huoltovarmuuden lisäksi Kiander painottaa kustannussäästöjä. Kuntarahoituksen kautta Manner-Suomen kunnat ovat yhteisen varainhankinnan piirissä. Lainarahan hinta on suunnilleen sama kuin Suomen valtiolla.

– Kuntien yhteinen lainanotto on sijoittajille todella riskitöntä, minkä ansiosta kunnat saavat Kuntarahoituksen kautta hyvin edullista lainaa. Viimeisen 20 vuoden aikana korkosäästö on ollut valtava. Siitä hyödymme me kaikki.

Hyvinvointivaltio kriisin partaalla

Suomen julkinen talous on suuren muutoksen edessä. Väki vanhenee, ja arviolta kolmasosa kunta-alan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla, sanoo Kiander.

– Lasten ja työikäisten määrä vähenee, eläkeläisten osuus kasvaa. Suhde muuttuu aika epäedulliseen suuntaan. Ensi alkuun se näkyy henkilöstöpulana erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Mutta kyllä tässä on näkyvissä myös laajempi hyvinvointivaltion kriisi.

Kevassa muutos näkyy välillisesti asiakasyhteisöjen kautta, mutta pitkällä aikavälillä myös eläkkeiden rahoitukseen kohdistuu painetta. Ongelmaan ei ole yksioikoista ratkaisua, toteaa Kiander. Kaikkia keinoja tarvitaan.

– Työperäistä maahanmuuttoa, pidempiä työuria, ennaltaehkäisevää hoitoa, hän luettelee. – Esimerkiksi eläkeläisiä voisi kannustaa töihin verohelpotuksilla. Sehän voisi olla ihan mielekäs yhdistelmä: tehdä osa-aikaisesti töitä ilman täyden työviikon paineita.

Työelämästä tulee siis tehdä nykyistä houkuttelevampaa. Samalla on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että siellä myös pysytään. Kianderin mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut jo pitkään, mutta luvuissa näkyy huolestuttava muutos.

– Perinteiset sydänsairaudet ja selkävaivat ovat vähentyneet aika lailla, mutta samaan aikaan yhä useampi jää työkyvyttömäksi mielenterveysongelmien vuoksi. Masennus on suurin yksittäinen diagnoosi.

Ongelmat eivät välttämättä kumpua työyhteisöstä, mutta Kiander uskoo, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon niiden ennaltaehkäisemiseksi. Kunta-alalla työntekijöiden jaksamista voitaisiin tukea paremmalla johtamisella, hän sanoo.

– Tavoitteenasetteluun, palautteen antamiseen ja henkilöstön tukemiseen voisi panostaa. Palkkausjärjestelmiäkin voisi kehittää niin, että huomioidaan työn vaativuus ja tavoitteiden saavuttaminen paremmin. On varmasti paljon pieniä askelia, joita voidaan ottaa.

Eläkejärjestelmien yhdistämiseen palataan vielä

Kiander on luotsannut Kevaa pian kahdeksan kuukautta. Toiminta jatkuu entisellään, julkissektorin eläkevakuuttajana. Miten työ on maittanut, kun suuret suunnitelmat jäivät toteutumatta?

– Ei se mikään kriisi ollut, tekee elämästä yksinkertaisempaa. Muutos työeläkeyhtiöksi olisi ollut aika vaativa prosessi. Nyt tehtäväkenttä on selvästi rajattu, ja sijoitustoimintaakin voidaan jatkaa samoissa raameissa.

Kiander uskoo, että eläkejärjestelmien yhdistämiseen palataan vielä. Toistaiseksi hanke on kuitenkin haudattu, eikä sitä Kevassa valmistella.

– Varmasti tämä nousee uudelleen pöydälle, luultavasti vuosikymmenen loppua kohden. Ei mikään ole pysyvää.


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Keva