Suunnittelu ja hankinta
Vihreän rahoituksen arviointiryhmä korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä uudisrakennuksen vähähiilisyyttä mietittäessä. Tavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuudelle tulee asettaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä rakennusteknisten ratkaisujen muuttaminen suunnittelun edettyä pidemmälle voi olla vaikeaa.
Asiantuntija-apu
Suunnitteluun ja hankintaan kannattaa ostaa asiantuntija-apua aina, kun kyseessä on suurempi ja mahdollinen energiatehokkuushanke. Ulkopuolinen asiantuntija auttaa asettamaan tavoitteet riittävän korkealle, osaa kertoa hyväksi todetuista ratkaisuista sekä auttaa tuomaan hankkeen hyödyt näkyviin. Ulkopuolinen apu maksaa itsensä takaisin!
Neuvonta-apua löytyy yksityisten yritysten lisäksi muun muassa Motivasta, Kuntaliitosta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINOsta. Näiden tahojen kokemus saattaa auttaa merkittävästi suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.
Dokumentointi
Suunnitteluvaiheessa kannattaa vaatia näkemystä siitä, miten rakennus aikanaan puretaan ja materiaalit kierrätetään. Käytetyt materiaalit tulisi dokumentoida niin hyvin, että purkuporukka tietää, mitä rakennus on syönyt.
Eurot
Ympäristön kannalta kestävät investoinnit ovat usein myös talouden kannalta kestäviä, kun niitä tarkastellaan elinkaari-investointeina. Päättäjille on tärkeää pystyä osoittamaan kannattavuus numeroina, esimerkiksi takaisinmaksuajan ja käyttömenojen pienenemisen kautta.
Vertaistuki
Ratkaisuja energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen haetaan ympäri Suomen. Jonkun toisen kunnan ratkaisu saattaa toimia muuallakin sellaisenaan tai muokattuna. Onnistumisista ollaan yleensä valmiita kertomaan ja hyvistä asiantuntijoista vinkkaamaan. Kannattaa kysyä!
Yhteishankinta
Yhteishankinnalla voidaan saada enemmän resursseja valmisteluun ja määräalennuksia. Esimerkiksi KL-Kuntahankinnat on koordinoinut aurinkopaneelien yhteishankintaa. Yhteishankinta myös hajauttaa riskiä.
Energia
Energialuokka
Rakennuksen energialuokka on keskeinen tekijä rakennuksen kestävyyttä arvioitaessa. Uudiskohteen energialuokan tulee olla pääsääntöisesti A, jotta hanke voi saada Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.
Energiamuoto – suosi uusiutuvaa
Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä, miten rakennuksen energiantarpeesta huolehditaan mahdollisimman kestävästi. Kaukolämpöä kannattaa hyödyntää, jos sitä on tarkoituksenmukaisesti saatavilla. Jo olemassa olevissa rakennuksissa energiamuodon voi vaihtaa tai sitä voi täydentää uusiutuvalla energialla. Myös aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää jälkikäteen kaikkiin päälämmitysmuotoihin.
Ilmatiiviys
Rakenteiden ja liitoksien läpi vuotavan ilman määrä vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Matala- ja passiivienergiarakennuksissa hyvä ilmatiiviys on ehdotonta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannettaessa usein myös sisäilma- ja käyttäjäolosuhteet paranevat.
Laitteiden energiatehokkuus
Vaikka rakennuksen käyttämä energia olisikin uusiutuvaa, kannattaa sen käyttö minimoida mahdollisimman energiatehokkailla laitteilla.
Laitteiden käyttöikä
Lämmitysjärjestelmien ja niiden osien käyttöikä vaihtelee kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuoteen. Myös eri laitemallien käyttöiän pituus vaihtelee, joten valintaan kannattaa panostaa. Kustannuksia vertaillessa kannattaa tarkastella koko järjestelmän elinkaarta.
Tavoitteiden todentaminen
Suuri osa hyödyistä syntyy investoinnin toteutusaikana. Toteuttajaa kannattaa vaatia todentamaan energiatehokkuustavoitteet.
Valvonta
Varsinkin passiivi- ja matalaenergiarakennukset ovat virheensietokyvyltään herkkiä. Siksi on tärkeää valvoa, että rakennus toteutetaan kaikilta osin suunnitellusti, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat. Myös käyttäjät täytyy kouluttaa, jotta rakennusta ja sen energiajärjestelmiä käytetään oikein.
Materiaalit
Hiilijalanjälki
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, työmaatoiminnoista, kunnossapidosta ja korjauksesta, materiaalien vaihdoista, energian ja veden käytöstä sekä rakennuksen purkamisesta ja materiaalien loppukäsittelystä. Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksen käytön aikana tarvittavasta energiasta, mutta tutkimusten mukaan rakennusmateriaalien osuus elinkaaren päästöistä on merkittävä ja niiden merkitys korostuu lämmityksen päästöjen alentuessa.* Ympäristöministeriö on kehittänyt Vähähiilisen rakentamisen tiekartta -projektissa hiilijalanjäljen arviointimenetelmän, joka luo suuntaviivat materiaalitehokkuudelle.
Kierrätettävyys
Vähähiilisten ja kierrätettävien materiaalien käyttö pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä.
Kierrätys ja jätehuolto
Tehokkaan kierrätyksen ja jätehuollon varmistaminen rakennuksen käytön aikana on osa rakennuksen kestävyyttä.
Materiaalineutraalius
Materiaaleja on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, eikä voi yksiselitteisesti sanoa, että yksi on toista parempi. Materiaalien valmistuksen aikana syntyvien päästöjen lisäksi on tarkasteltava muun muassa materiaalien käyttöikää, kunnossapidon, korjauksen ja vaihdon aiheuttamia päästöjä sekä kierrätettävyyttä. Kokonaisuus ja rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki merkitsevät.
Vedenkulutus
Rakennuksen laitteita valitessa on syytä kiinnittää huomiota niiden vedenkulutukseen.
Innovaatiot
Digitalisaation hyödyntäminen
Rakennuksen käytönaikaisia päästöjä ja energiatehokkuutta on nykyteknologioiden avulla mahdollista seurata tarkasti. Seuranta on tärkeää myös sen varmistamiseksi, että rakennusta käytetään oikein. Käytönaikainen seuranta kannattaa tuoda esiin vihreän rahoituksen hakemuksessa!
Kunnianhimo
Vähähiilisen rakentamisen ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Tämän päivän innovatiivinen ratkaisu on parin vuoden päästä standardi tai vähintäänkin keskitasoa. Rima kannattaa asettaa korkealle, näin myös ala kehittyy ja kunta saa ratkaisusta myös imago- ja elinvoimahyötyä.
Käyttöaste
Koulurakennuksen ei tarvitse enää olla pelkästään koulu. Se voi päivällä olla peruskoulu ja illalla lukio tai yhdistelmä koulua, monitoimitaloa, kylä- ja harrastustilaa. Rakennuksen käyttöaste vaikuttaa myös vihreää rahoitusta arvioitaessa.
Käyttötarkoitus
Suunnittelussa on hyvä huomioida myös kunnan tarpeet ja rakennuksen käyttö pitkällä aikavälillä. Kestävän rakennuksen käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa.
Nopeat ja pienet toimet
Uusia teknologioita syntyy koko ajan ja energiatehokkuutta voi parantaa nopeastikin melko kohtuullisilla investoinneilla. Joillain teknologioilla, esimerkiksi tehokkaammalla lämmön talteenotolla, on lyhyt takaisinmaksuaika. Myös pienillä toimilla on merkitystä!
Osallistaminen
Kuntalaisten tai rakennuksen tulevien käyttäjien osallistaminen on kannatettavaa ja voidaan huomioida vihreän rahoituksen soveltuvuuden arvioinnissa.
* Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa, Bionova Oy https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Selvitys_rakennusten_hiilijalanjaljen_va(43779)