Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon päällimmäinen huoli on ihmisryhmät, joiden ongelmat ovat jääneet eristystoimien varjoon. Mitä suomalaiskotien seinien sisällä tapahtuu? Miten käy ihmisille, jotka ovat aiemmin osallistuneet esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamaan ryhmätoimintaan, jota ei poikkeusaikana ole mahdollista järjestää? Entä ihmiset, jotka ovat jo ennen tätä tilannetta kärsineet yksinäisyydestä? Joillakin ihmisillä voi myös olla aito huoli riittävän ravinnon saamisesta, jos he eivät itse kykene tai uskalla käydä ruokakaupassa.
– Monelle uusi arki ja siihen liittyvä ahdistus on riittävän suuri haaste jo itsessään. Vasta kun akuutti kriisi on oikeasti ohi, voimme katsoa tilannetta laajemmin ja tarkastella sen todellisia vaikutuksia, Hiilamo sanoo.
Hän muistuttaa, että yksilölle on nyt ensisijaista huolehtia omasta ja läheisten terveydestä. Yhteiskunnan taas pitää ottaa koppia siitä, että myös heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät tulevat kuulluiksi päätöksenteossa.
– Valtiolla on tässä suhteessa merkittävä vastuu. On oikeutettua odottaa, että valtio on valmiina lieventämään niitä haittavaikutuksia, jotka ovat syntyneet sen tekemien suojelutoimenpiteiden seurauksena. Palkansaajien, työnantajien ja yrittäjien kaltaisilla eturyhmillä on jo valmiiksi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kuin monella marginaaliryhmällä.
Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi päihdeongelmaiset, syrjäytyneet tai ylivelkaantuneet ihmiset.
– He ovat jo ennen kriisiä olleet altavastaajan asemassa yhteiskunnassa, Hiilamo toteaa.
Mitä voimme tästä oppia?
Hiilamon mukaan kansallisvaltiot ovat menestyksekkäästi osoittaneet voimansa kriisin vastaisissa toimissa, mutta EU:n ja YK:n toimille hän ei anna kovinkaan korkeita pisteitä. Nyt ei kuitenkaan ole oikea hetki etsiä yksittäisiä syyllisiä, vaan jokaisen osapuolen tulisi ymmärtää kansainvälisen yhteistyön merkitys kriisissä. Ilman yhteispeliä koronan kaltaisia pandemioita ei voi torjua.
– Kaikille pitäisi viimeistään tässä vaiheessa olla päivänselvää, että koronan kaltaiset virukset pitäisi pystyä tukahduttamaan synnyinsijoilleen mahdollisimman nopeasti. Vain näin voimme estää pandemioita syntymästä. Pelkät valtiolliset toimet eivät siihen riitä, hän muistuttaa.
Hiilamo kertoo myös pohtineensa, olisiko nyt herätyksen hetki ihmiskunnalle. Vuosikymmenistä toiseen on puhuttu erilaisista tuomiopäivän ennusteista, profetioista ja uhkista, mutta niistä huolimatta elämä on silti kehittynyt suhteellisen positiivisesti, talous kasvanut ja elintaso noussut, eikä vastaavia globaaleja kriisejä ole tullut.
– Siksi koronakriisi on paitsi todellinen epäjatkuvuuskohta, myös aika herätykselle siinä mielessä, että tällaiset uhat saattavat oikeasti toteutua, jos niihin ei puututa ajoissa. Sama ajattelu pätee esimerkiksi ilmastonmuutokseen, hän sanoo.
Koronakriisiin on liittynyt myös jälkiviisautta.
– Tilanteeseen reagoitiin liian myöhään. Virukseen olisi pitänyt puuttua kansainvälisemmin ja päättäväisemmin heti silloin, kun virus lähti liikkeelle Kiinassa. Näin tilanne ei olisi mennyt niin pahaksi kuin se nyt on mennyt.
Voimasuhteet muuttuvat
Olennainen kysymys on myös se, mitä kansainvälisillä rahamarkkinoilla tapahtuu, ja miten maailma reagoi julkisen velan rajuun kasvuun. Talouden globalisaatiolla voi olla vaikutusta perinteiseen kansainväliseen keskinäisriippuvuuteen.
– Saatamme nähdä aiempaa enemmän hajautettua paikallista toimintaa. Tähän asti on ollut valloillaan vahvasti verkostoitunut tuotantomalli, jossa luotetaan muutamaan isoon kansainväliseen toimijaan. Kriisin myötä on nähty, että malli voi olla yllättävänkin haavoittuva, Hiilamo sanoo.
Kriisi voi ravisuttaa ja muuttaa myös valtioiden välisiä voimasuhteita.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiina on vahvistamassa asemaansa ja tarjoaa apuaan muille maille. Yhdysvaltojen osalta on mielenkiintoista nähdä, kuinka toimintakykyinen maa on poliittisesti kriisin jälkeen. Tulevaisuus näyttää, kumpi jää peruskertomukseksi tapahtuneesta: varsinainen virus ja sitä seurannut pandemia vai lama, joka sai alkunsa pandemian suojelutoimista, Hiilamo summaa.
Heli Knutars: Kunnat eivät ole erillisessä leirissä muihin nähden
Kuten kaikki muutkin kunnat, myös pieni
Posion kunta Lapissa on fyysisesti kiinni: kunnantalon, kirjaston ja
suurelta osin koulunkin ovet
ovat toistaiseksi säpissä. Koulutyöhön palataan hallituksen
linjausten mukaisesti 14. toukokuuta alkaen. Työt hoituvat
etänä. Yt-neuvottelut käytiin kunnassa maaliskuun puolella, ja ne johtivat alle viiden hengen
maltillisiin lomautuksiin. Helppoja päätöksiä eivät maltillisetkaan
päätökset ole koskaan.
Nyt ei auta kuin seurata tarkasti mitä tuleman pitää, huokaa Posion kunnanjohtaja Heli Knutars. Tulevaisuus herättää huolta. Mitä Posion tilanteeseen tulee, hän sanoo olevansa eniten huolissaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien puolesta. Posiolla asuu paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat runsaasti palveluja ja erityistä tukea. Ongelmat saattavat nyt kärjistyä entisestään.
– Meillä on esimerkiksi paljon ikäihmisiä, jotka kuuluvat pelkästään ikänsä puolesta viruksen riskiryhmään. Sairastavuusindeksi on jo lähtökohtaisesti muuta maata korkeampi. Nyt on ensisijaisen tärkeää, että tilanne pysyy hallinnassa, eivätkä ongelmat ryöpsähdä silmille myöhemmin. Rajoituksia tarvitaan, mutta mietin silti, olisiko valtion pitänyt toimia vieläkin aiemmin. Meillä Lapissakin oli pitkään hiihtokeskukset täynnä porukkaa normaalisti lomanvietossa, Knutars sanoo.
Ihmisten tiedonjano on kova, ja varsinkin yrittäjiltä tulee kunnalle paljon yhteydenottoja. Hätä yritysmaailmassa on valtava, mikä näkyy pienessäkin kunnassa.
– Paljon on kysytty siitä, miten kunta voisi auttaa yrittäjiä eteenpäin. Pyrimme neuvomaan ja auttamaan niin hyvin kuin mahdollista. Kenelläkään ei kuitenkaan vielä ole selkeää vastausta kaikkeen.
Kaikki samassa sopassa
Koronakriisi ei ole ainakaan helpottanut kuntien pitkään jatkunutta ahdinkoa. Knutars haluaa muistuttaa, että kuntien tilanne kytkeytyy suoraan koko valtion tilanteeseen ja siten maailmantalouteen.
– Ei ole mitään erillisiä leirejä kuntien ja muiden toimijoiden välillä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kuntatalous on ollut todella tiukilla viime vuodet, ja yt-neuvotteluita on riittänyt jo ennen koronaakin. Tilanteella on kauaskantoiset seuraukset, joiden laajuutta ja vakavuutta on vaikea edes arvioida vielä, hän painottaa.
Vaikutukset kuntatalouteen näkyvät suoraan vähentyvien verotulojen kautta. Myös irtisanomiset rokottavat kunnallisverokertymää maanlaajuisesti.
– Yritysten vaikeudet taas näkyvät vähenevissä yhteisöveroissa. Kulut sen sijaan väistämättä nousevat. Olemme antaneet erilaisia huojennuksia kunnan tiloissa oleville yrityksille. Jos tilanne pitkittyy, jää tuottoja saamatta runsaasti.
Sote-menot nousevat kriisin myötä. Ihmiset ovat huolissaan tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä, eikä huolta helpota se, että matka lähimpään sairaalaan voi olla pohjoisessa hyvinkin pitkä. Tätä ei aina etelässä ymmärretä.
– Leviäminen tänne – ja täällä – voi olla hitaampaa. Samalla pitää muistaa, että resurssit ovat pohjoisessa rajalliset. Posion kunnassa sote-palvelut tuottaa Coronaria-ryhmittymä, jonka kanssa yhteydenpitoa on tässä tilanteessa tiivistetty entisestään. Olemme hyvin tietoisia mitä tapahtuu ja missä mennään.
Tulevaa voi jo suunnitella
Knutars toivoo hallitukselta konkreettisia toimia kuntien kasvaneen ahdingon helpottamiseksi.
– Ymmärrän hyvin, että hallitus keskittyy nyt yrittäjien ja yritysten tukemiseen. Kuntienkin kautta tukea ohjataan yritysmaailmaan, mikä on hyvä askel. On luvattu, että apua tulee suoraan kuntiinkin, mutta toistaiseksi on vielä hieman epäselvää, mitä toimenpiteet konkreettisesti ovat. Nyt täytynee vain edetä askel kerrallaan, hän sanoo.
Vaikka nyt on vaikeaa, Knutarsilla on vahva luotto tulevaisuuteen. Hän uskoo, että Lappi säilyttää taikansa poikkeustilanteen yli.
– Ihmisten keskusteluja kuunnellessa huomaa, että moni suunnittelee jo koronan jälkeistä aikaa. Mietitään matkoja ja matkakohteita. Lapin vetovoimatekijät tuskin muuttuvat miksikään kriisiä edeltävästä ajasta. Luonto ja rauha viehättävät varmasti vielä aiempaakin enemmän, hän pohtii.
Kun pahimmasta selvitään, Lapin matkailu kehittynee hyvässä myötätuulessa – kuten ennen poikkeustilaa.
– Näin haluamme uskoa. Iso kriisi on nyt selätettävänä, mutta kunhan tämän yli selvitään, niin Lapin matkailu saattaa kokea jopa piikin, Knutars sanoo toiveikkaana.
Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Heikki Hiilamon kuva: Wilma Hurskainen, Heli Knutars: haastateltava