Kaikki ajankohtaiset

Caset

|

Postipuiston monisukupolvitalossa värillä on väliä

Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki

Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.

Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.

Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.

– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.

Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.

Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.

– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon korttelipihasta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.


Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo

Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus

Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.

– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.

Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.

– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.

Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.

– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.

– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.

Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.

– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.

Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.

– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.


Havainnekuva Setlementtiasuntojen monisukupolvitalon sisääntuloaulasta. Hotellinomainen, avara aulatila, jossa puupaneloidut seinät.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.


Asumiskoordinaattorit arjen tukena

Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.

– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston  kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.

Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.

– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.

Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.

– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.

Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro