Kaikki ajankohtaiset

Caset

|

Puinen ”majakka” kohosi maamerkiksi Joensuun kattojen ylle

Lighthouse-nimisen talon harjakaisia vietettiin viime vuoden kevään korvilla maaliskuussa, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa elokuun lopussa, ja syyskuun alussa viimeinenkin asunto talosta oli vuokrattu.

Talon lupavaiheeseen, urakan kilpailutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen kului lopulta noin 40 kuukautta, kertoo rakennuttajana toimineen Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. Joensuun Elli vastaa kaupungin opiskelija-asunnoista. Talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinaiset rakennustyöt alkoivat pari vuotta myöhemmin.

Hän myöntää, että suunnitteluvaihe oli ajoittain hieman raskas.

– Perustamisvaihe ja itse rakentaminen sujuivat onneksi jo paljon ripeämmin. Heti kun päästiin kakkoskerroksesta ylöspäin, alkoi helpottaa ja suuremmilta vastoinkäymisiltä vältyttiin.

Ojalaisen mukaan idea Suomen korkeimman puukerrostalon rakentamiselle lähti Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupungissa on entuudestaan useita alueelle tärkeitä puurakennuksia, mutta yksi haluttiin myös Penttilänrannan asuinalueelle.

 – Kaupungin tytäryhtiönä halusimme toimia esimerkkinä muille siinä, että puurakentaminen on yksi erittäin potentiaalinen mahdollisuus muiden rakentamistyylien joukossa. Tontilla oli valmis kaava, joka mahdollisti rakentamisen aina 14 kerrokseen asti, joten pitihän se rakennusoikeus käyttää, hän kertoo.

Puurakentamisen monet edut

Lighthouse on Suomen korkein puukerrostalo. Kuva: Rami Saarikorpi
Lighthouse-talon suunnittelu alkoi vuonna 2016, mutta varsinainen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin.

Penttilänrannan puutalo rakennettiin siten, että sen rakenteet säilyivät koko prosessin ajan kuivina. Puun työstäminen on yleensä myös helpompaa kuin betonin.

– Talon runkoa ei tarvinnut sen valmistumisen jälkeen kuivata ollenkaan toisin kuin betonitalon runkoa usein tarvitsee. Myös työmaa-aikaiset olosuhteet olivat puun ansiosta työntekijöille miellyttävämmät kuin tavallisesti betonirakentamisessa, Jarmo Ojalainen kertoo.

Hänen mukaansa puu ei merkittävästi muuta asumismukavuutta esimerkiksi betoniin verrattuna, mutta yksi erityinen etu sillä on.

– Puutalossa ääni ei kaiu niin voimakkaasti kuin betonisessa, joten asuminen on akustisesti erittäin miellyttävää.

Mitä kustannuksiin tulee, on puutalon rakentaminen kertainvestointina Ojalaisen arvion mukaan noin 10 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Hän uskoo tämän muuttuvan tulevaisuudessa, kun rakennustavat kehittyvät.

– Kehityksen myötä puutaloja pystytään tekemään kilpailukykyisemmin kuin aiemmin, eli hintatasokin alkaa varmasti laskea.

Kaikki tarvittavat puuelementit taloon saatiin Stora Ensolta. Seinäelementit on tehty viilupuusta eli LVL:stä, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohjan elementit ovat puolestaan CLT:stä eli monikerroslevyistä.

Asukkaiden mieleen

Talo herätti runsaasti huomiota Joensuussa jo rakennusaikanaan. Paikalla järjestettiin avoimet ovet pariinkin otteeseen.

– Toisella kerralla paikalla kävi kolmen tunnin sisällä lähes 500 ihmistä. Kohde tuntui jo rakennusvaiheessa kiinnostaneen ihmisiä. Sijainti on loistava, lähellä oppilaitoksia, keskustaa ja rautatieasemaa. Lisäksi talosta on todella hulppeat näkymät, Ojalainen sanoo.

Yksi talon asukkaista on Pinja Juurakko, joka opiskelee Joensuun ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Juurakko kertoo viihtyvänsä yksiössään erittäin hyvin.

– Suorastaan yllätyin, kuinka hyvin olen viihtynyt. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa. Aion näillä näkymin asua tässä koko opiskeluajan, syyskuussa taloon muuttanut Juurakko sanoo.

Hän allekirjoittaa sen, että puutalossa asuminen on akustisesti toimiva ratkaisu.

– Talossa on tosi hiljaista, eikä kaiu. Tämä on ehdottomasti paikan positiivisimpia puolia. Samoin kuin se, että asukkaat ovat ystävällisiä toisilleen ja kommunikoivat keskenään, vaikka eivät tuntisikaan toisiaan, hän kiittelee.


FAKTA: Tekoja hyvinvointiyhteiskunnan edistämiseksi
Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse on Kuntarahoituksen rahoittama kohde. Kuntarahoituksen rahoittamilla kohteilla ylläpidetään ja kehitetään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Rami Saarikorpi