Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
10.2.2023 klo 13.00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2022
Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2022
- Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa). Se pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi. Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Tilikauden kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Ilman kertaluonteisia eriä kulut olivat 69 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa) eli 12,2 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
- Liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 11,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää pääosin konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 97,6 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 13,8 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 97,6 % (118,4 %).
- Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut vuoden aikana häiriöttä. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 30 660 miljoonaa euroa (29 063 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 5,5 % (5,6 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 0,2 % (4,3 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 4 375 miljoonaa euroa (3 671 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 33,8 % (vuotta aiemmin lasku oli 16,9 %) 1 457 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 251 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 734 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 42,9 % (46,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 8 827 miljoonaa euroa (9 395 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 40 210 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 35 560 miljoonaa euroa (36 893 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä pieneni markkinakorkotason nousun seurauksena kasvaneiden realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta.
- Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli tilikauden lopussa 11 506 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 257 % (335 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 120 % (124 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67 580 370,54 euroa. Vuonna 2022 osinkoa maksettiin 40 235 711,94 euroa.
- Näkymät vuodelle 2023: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2023.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
| 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 170 | 213 | -20,0 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 215 | 240 | -10,3 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 241 | 280 | -13,9 |
| Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 4 375 | 3 671 | 19,2 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 8 827 | 9 395 | -6,0 |
| 31.12.2022 | 31.12.2021 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 29 144 | 29 214 | -0,2 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 47 736 | 46 360 | 3,0 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 482 | 1 408 | 5,2 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 482 | 1 756 | -15,6 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 482 | 1 756 | -15,6 |
| CET1-vakavaraisuus, % | 97,6 | 95,0 | 2,7 |
| Tier 1 -vakavaraisuus, % | 97,6 | 118,4 | -17,6 |
| Kokonaisvakavaraisuus, % | 97,6 | 118,4 | -17,6 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 11,6 | 12,8 | -9,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 9,9 | 10,7 | -7,9 |
| Kulu-tuotto-suhde* | 0,2 | 0,2 | 10,1 |
| Henkilöstö | 175 | 164 | 6,7 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2022
Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti inflaatiota ja heikensi raaka-aineiden saatavuutta. Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vei Euroopan energiakriisiin ja johti energian hinnan voimakkaaseen nousuun. Sähkömarkkinoiden vakuusvaateet asettivat osaltaan energiayhtiöille vakavia likviditeettihaasteita.
Lokakuussa Euroopan komissio antoi valtiontukisääntelyn puitteissa Kuntarahoitukselle poikkeusluvan rahoittaa kuntaomisteisia energiayhtiöitä sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneiden likviditeettivaatimusten kattamiseksi. Joulukuussa poikkeuslupa laajeni kattamaan myös energiayhtiöiden vallitsevasta kriisistä johtuvat muut rahoitustarpeet. Tuemme näin omalta osaltamme energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.
Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat erilaisten kertaluonteisten erien, kuten koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtionavustusten ja omaisuuden myynnin takia sekä siksi, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä, ja korkotukilainapäätösten saaminen on volatiilissa markkinatilanteessa hidastunut.
Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia. Pitkäaikaisten investointien rahoitukseen liittyvää epävarmuutta haluttiin hälventää ja välttämättömästä rahoituksesta sopia hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia muutettiin keväällä 2022 niin, että Kuntarahoitus voi rahoittaa myös hyvinvointialueiden uusia investointeja. Koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseninä takaamassa Kuntarahoituksen varainhankintaa, Kuntien takauskeskus kuitenkin rajoitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen määrää. Voimme vuonna 2023 rahoittaa hyvinvointialueiden pitkäaikaisia investointeja 400 miljoonalla eurolla, ja lyhytaikaista rahoitusta voimme myöntää 900 miljoonaan euroon asti. Arviomme on, että hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen tarpeet tulevat olemaan huomattavasti meille allokoitua limiittiä suurempia. Takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen hyvinvointialueille ja niiden määräysvallassa oleville yhteisöille myöntämää uutta rahoitusta.
Meneillään olevalla taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi hinnoitteluun tekemiemme muutosten, mutta myös joidenkin odottamattomien kulujen johdosta – muun muassa euroalueen merkittävien pankkien kriisinhallintarahastoon vuonna 2022 maksamamme vakausmaksu nousi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, vaikka riskiasemassamme ei ole tapahtunut muutoksia. Korkojen nousu loppuvuotta kohden toisaalta tuki yhtiön kannattavuutta.
Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Likviditeettitasoamme on pidetty jatkuvasti korkeana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Talouden yleinen epävarmuus leimasi kulunutta vuotta, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja tulevaisuuteen suuntaavasta yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja sitoutumisesta yhteisen päämäärämme eteen.
Konsernin tulosta koskevat tiedot
| Konsernin tulos | 1–12/2022 | 1–12/2021 | Muutos, % | 7–12/2022 | 7–12/2021 | Muutos, % |
| Miljoonaa euroa | ||||||
| Korkokate | 241 | 280 | -13,9 | 119 | 142 | -15,9 |
| Muut tuotot | 2 | 4 | -48,8 | 1 | 1 | -10,0 |
| Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 243 | 285 | -14,5 | 120 | 143 | -15,8 |
| Palkkiokulut | -6 | -5 | 9,1 | -3 | -3 | 4,8 |
| Henkilöstökulut | -19 | -18 | 6,4 | -10 | -9 | 11,9 |
| Muihin hallintokuluihin liittyvät erät | -19 | -17 | 8,9 | -9 | -8 | 10,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -10 | -16 | -35,7 | -3 | -13 | -78,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -20 | -16 | 27,0 | -1 | -5 | -82,9 |
| Kulut yhteensä | -73 | -72 | 2,1 | -25 | -38 | -33,4 |
| Rahoitusvarojen arvonalentumis- ja luottotappiot | 0 | 0 | <-100 | 1 | 0 | <-100 |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia | 170 | 213 | -20,0 | 96 | 105 | -8,7 |
| Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset | 45 | 27 | 67,1 | 28 | 7 | 305,2 |
| Liikevoitto | 215 | 240 | -10,3 | 124 | 112 | 11,0 |
| Tuloverot | -43 | -48 | -10,5 | -24 | -23 | 6,1 |
| Kauden tulos | 172 | 192 | -10,2 | 101 | 90 | 12,2 |
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä. Yli 100 % muutokset esitetään taulukossa merkinnällä >100 % tai <-100 %
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Konsernin perusliiketoiminta jatkui edelleen vahvana vuoden 2022 aikana. Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia supistui 20,0 % 170 miljoonaan euroon (213 miljoonaa euroa). Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olivat 243 miljoonaa euroa (285 miljoonaa euroa) eli 14,5 % vertailuvuotta pienemmät.
Vuonna 2021 Kuntarahoitus päätti pankkisääntelyn muutosten mahdollistamana tehdä negatiivisia viitekorkoja koskevan hinnoittelu-uudistuksen, joka pienensi asiakkaiden maksettavaksi tulevia korkoja vaiheittain lokakuusta 2021 lähtien. Vuosien 2021 ja 2022 tulokseen on kirjattu kertaluonteisia kuluja vuonna 2022 keskeytetystä tietojärjestelmähankkeesta. Tulosta heikensivät kasvaneet viranomaiskulut. Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutukset sekä tili- että vertailukauden tulokseen olivat vähäiset. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on kokonaisuudessaan positiivinen vaikutus konsernin korkokatteeseen.
Tammi–joulukuun korkokate oli 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Korkokatteen kehitykseen ovat vaikuttaneet positiivisesti liiketoimintavolyymien kasvu ja matalalla tasolla säilyneet varainhankinnan kustannukset sekä nousseen markkinakorkotason myötä kasvanut oman pääoman positiivinen korkokatevaikutus.
Konsernin ainoa ensisijaiseen pääomaan luettava AT1-pääomalaina (350 miljoonaa euroa) maksettiin takaisin huhtikuun alussa. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti tämän lainan tilikaudelle 2022 kohdistuneita 4 miljoonan euron korkokuluja (16 miljoonaa euroa), sillä konsernissa pääomalaina on käsitelty oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain koronmaksun toteutuessa.
Muut tuotot pienenivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaan euroon (4 miljoonaa euroa). Muut tuotot sisältävät palkkiotuotot, valuuttatoiminnan nettotuotot, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Muihin tuottoihin sisältyy myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspiran liikevaihto. Muiden tuottojen osuus konsernin tuotoista ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vähäinen eli 0,9 % (1,6 %).
Konsernin kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa), eli 2,1 % suuremmat kuin edellisvuonna. Kuluihin vaikutti negatiivisesti keväällä 2022 keskeytetty luottojen elinkaaren hallintaa koskeva mittava tietojärjestelmähanke, joka oli aloitettu vuoden 2019 lopussa. Keskeytyksen johdosta poistoihin ja arvonalentumisiin aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kirjattiin yhteensä 5 miljoonan euron (10,5 miljoonaa euroa) suuruiset kertaluonteiset kulukirjaukset vuonna 2022. Järjestelmähankkeen keskeyttämisellä ei ollut vaikutuksia asiakasliiketoimintaan. Kuluja kasvatti myös kohonneet viranomaismaksut; etenkin luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksu, joka kasvoi 36,3 % 9 miljoonaan euroon (7 miljoonaa euroa).
Palkkiokulut olivat 6 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa), ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien ylläpitokuluista.
Hallintokulut olivat 37 miljoonaa euroa (35 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 7,6 % (5,2 %). Tästä henkilöstökuluja oli 19 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa) ja muita hallintokuluja 19 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa). Henkilöstömäärä kasvoi tilikauden aikana ja keskimääräinen henkilöstömäärä oli konsernissa tilikaudella 172 henkilöä (162 henkilöä).
Muihin hallintokuluihin liittyvät erät kasvoivat 8,9 % (11,6 %) tilikauden aikana. Kasvu on johtunut erityisesti tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämiskustannuksista IT-kuluissa. Koronapandemian helpottuminen on lisännyt hieman matkustus- ja eräitä muita liiketoiminnan juoksevia kuluja.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikaudella 10 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Poistoissa ja arvonalentumissa näkyi tilikaudella ja vertailukaudella edellä kuvattu tietojärjestelmähankkeen keskeyttäminen.
Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 20 miljoonaan euroon (16 miljoonaa euroa), ja kasvua oli 27,0 % (6,6 %). Viranomaismaksujen osuus liiketoiminnan muista kuluista oli 12 miljoonaa euroa (9 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 26,6 % (23,0 %) edellisvuodesta. Viranomaismaksujen kasvu johtui pääosin jo edellä kuvatusta luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksun kasvusta. Muut kuin viranomaiskulut olivat 8 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa), ja ne kasvoivat 27,6 % (-10,3 %).
IFRS 9 -standardin mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (Expected Credit Losses, ECL) määrä oli 0,1 miljoonaa euroa (-0,1 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus-konserni jatkoi vuonna 2022 odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan järjestelmä- ja mallimuutoskehitystä ja sai sen valmiiksi toisella vuosipuoliskolla. Kehityksen myötä kohonneen luottoriskin (Significant Increase in Credit Risk, SICR) arviointikriteereihin, konkurssitodennäköisyyden sekä tappio-osuuden malleihin on tehty muutoksia. Näin ollen vuoden 2021 lopussa kirjatulle ja kesäkuun 2022 lopussa korotetulle lisävaraukselle, yhteensä 0,9 miljoonaa euroa, ei ollut enää tarvetta ja konsernin johto päätti purkaa varauksen loppuvuonna 2022. Lisäksi tilikauden lopussa on päivitetty tulevaisuuteen suuntautuvia makroskenaarioita.
Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen pysynyt alhaisena. Johdon arvion mukaan kaikki asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takaisin. Saamiset ovat suomalaisilta kunnilta, kuntayhtymiltä tai hyvinvointialueilta, tai niihin liittyy turvaava kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen takaus, tai kiinteistövakuutta täydentävä valtion täytetakaus, ja näin ollen lopullista luottotappiota ei synny. Konsernin yli 30-vuotisen historian aikana se ei ole kirjannut lopullisia luottotappioita asiakasrahoituksestaan.
Konsernilla on vuoden 2022 lopussa asiakkaiden maksukyvyttömyydestä johtuvia takaussaamisia julkisyhteisöiltä yhteensä 4 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa), joka on alle 0,01 % (0,06 %) asiakasvastuista. Järjestämättömiä saamisia oli 7 miljoonaa euroa (128 miljoonaa euroa). Likviditeettisalkun luottoriski on pysynyt alhaisella tasolla keskimääräisen luottoluokituksen ollessa AA+ (AA+).
Konsernin kokonaistulos ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Konsernin liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat konsernin liikevoittoa 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Tammi–joulukuussa suojauslaskennan nettotulos oli 36 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomat arvopaperikaupan nettotuotot olivat 8 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa).
Konsernin efektiivinen veroaste oli tilikaudella 20,0 % (20,1 %). Konsernin tilikauden tuloslaskelmassa verot olivat 43 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa). Konsernin tilikauden tulos verojen jälkeen oli 172 miljoonaa euroa (192 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto-% (Return on Equity, ROE) oli koko tilikaudelta 9,9 % (10,7 %). Ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ROE oli 7,8 % (9,6 %).
Konsernin muihin laajan tuloksen eriin kirjattiin realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -21 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana merkittävin muihin laajan tuloksen eriin vaikuttanut erä oli suojauskustannuksen arvonmuutos (Cost-of-Hedging) -15 miljoonaa euroa (-3 miljoonaa euroa). Nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos oli -0,2 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa).
Kokonaisuudessaan realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat tilikaudella konsernin omaan pääomaan verovaikutukset huomioon ottaen 19 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennan mukaiseen ydinpääomaan (CET1) realisoitumattomat käyvän arvon muutokset vaikuttivat verovaikutukset huomioon ottaen 16 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa). Tilikauden lopussa realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus vakavaraisuuslaskennan mukaisiin omiin varoihin oli 47 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa).
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden sen hetkisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin. Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain, mikä aiheuttaa volatiliteettia tulokseen, omaan pääomaan sekä omiin varoihin. Yksittäisiin sopimuksiin liittyvien arvostusten aiheuttama vaikutus poistuu viimeistään sopimusten erääntyessä. Tilikauden realisoitumattomiin käyvän arvon muutoksiin ovat vaikuttaneet etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korko-odotusten sekä luottoriskilisien muutokset.
Riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti Kuntarahoitus-konserni hallitsee korko-, valuuttakurssi- ja muita markkina- ja hintariskejä käyttämällä johdannaissopimuksia. Sopimusten mukaiset kassavirrat on suojattu, mutta yleisesti käytössä olevien arvostusmenetelmien vuoksi käyvän arvon muutokset eroavat rahoitusinstrumenttien ja niitä suojaavien johdannaisten välillä. Korkokäyrien muodon ja luottoriskilisien muutokset eri valuutoissa vaikuttavat arvostuksiin, minkä seurauksena suojattujen varojen ja velkojen sekä suojaavien instrumenttien käyvät arvot käyttäytyvät eri tavoin. Arvostuserot eivät käytännössä realisoidu kassaperusteisesti, koska konserni pitää rahoitusinstrumentit sekä niihin liittyvät suojaavat johdannaisinstrumentit lähes aina eräpäivään asti. Johdannaisiin liittyvää vastapuoliriskiä suojataan kattavasti vakuuskäytännöillä. Myöskään luottoriskilisien muutosten aiheuttamien arvonmuutosten ei odoteta käytännössä realisoituvan luottotappioina, koska konsernin likviditeettireservi on sijoitettu alhaisen luottoriskin instrumentteihin.
Emoyhtiön tulos
Kuntarahoituksen korkokate oli tammi-joulukuussa 237 miljoonaa euroa (264 miljoonaa euroa), ja liikevoitto oli 211 miljoonaa euroa (223 miljoonaa euroa). Tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 138 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa). Kuntarahoitus maksoi huhtikuussa 2022 takaisin vakavaraisuuslaskennan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan nimellisarvoltaan 350 miljoonaa euroa. Tilikaudelle 2022 kohdistuneet korkokulut olivat 4 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä pääomalaina oli kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.
Tytäryhtiö Inspira
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevaihto vuodelta 2022 oli 1,6 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus-konsernin heinä–joulukuun tuloskehitys
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli vuoden 2022 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 96 miljoonaa euroa (105 miljoonaa euroa) eli 9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkokate oli 119 miljoonaa euroa (142 miljoonaa euroa). Korkokatteen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 lopulla asiakkaiden hyväksi tehty hinnoittelu-uudistus. Kulut olivat heinä–joulukuussa 25 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Kulut ilman vuonna 2022 keskeytettyyn tietojärjestelmähankkeeseen liittyviä kertaluonteisia kuluja kasvoivat 10,7 % ja olivat 30 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset paransivat liikevoittoa 28 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa). Heinä–joulukuun liikevoitto oli 124 miljoonaa euroa (112 miljoonaa euroa).
Verrattuna vuoden ensimmäiseen puoliskoon heinä–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 29 %. Korkokate oli hieman pienempi kuin vuoden alkupuoliskolla. Heinä–joulukuun kulut olivat 47 % pienemmät kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eroa selittää osaltaan se, että koko vuotta koskeva luottolaitosten kriisinhallintajärjestelmän vakausmaksu kirjataan kuluksi jo vuoden alussa. Vuosipuoliskojen välistä kulueroa selittää myös kertaluonteisten kulujen kohdistuminen eri vuosipuoliskoille. Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tulosta kasvattava vaikutus oli loppuvuoden aikana 12 miljoonaa euroa suurempi kuin alkuvuonna. Heinä–joulukuun liikevoitto oli 38 % prosenttia suurempi kuin tammi–kesäkuun liikevoitto.
Näkymät vuodelle 2023
Suhdannenäkymä on kaikilla päätalousalueilla selvästi heikentynyt. USA:ssa kasvun hidastumisen suurin syy on nopeasti kiristyvä rahapolitiikka, euroalueella energia- ja elinkustannuskriisi. Kiinassa kasvuodotuksia puolestaan painavat maan koronatilanne sekä kiinteistösektorin ongelmat. Euroalueen odotetaan ajautuvan taantumaan alkuvuodesta 2023. Koska yritykset ovat sopeutuneet energian niukkuuteen ennakoitua nopeammin ja kotitaloussektorilla on yhä jonkin verran jäljellä pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä, taloustaantuman arvioidaan jäävän suhteellisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi.
Inflaatio on edelleen kansainvälisen makrotalouden suurin ongelma. Kuluttajahintojen voimakkain nousuvauhti oletettavasti rauhoittuu talvikuukausien aikana, mutta inflaation aleneminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta. Koronnostot todennäköisesti jatkuvat ainakin vuoden 2023 alkupuoliskon ajan ja muut rahapolitiikan kiristystoimet vielä selvästi tätäkin pidempään. Yhdysvalloissa keskuspankkikoron ennakoidaan nousevan 5 %:n tuntumaan ja euroalueella yli 3 %:iin.
Reaalisen ansiotason merkittävä aleneminen sekä yritysten investointihalujen väheneminen ovat painamassa myös Suomen talouden lievään taantumaan. Toimialoista erityisesti vähittäiskaupan ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet. Talouden yleinen epävarmuus ja nouseva korkotaso ovat asuntomarkkinoiden kannalta hankala yhdistelmä. Rakennuslupien kehitys ennakoi asuinrakentamisen supistuvan selvästi vuonna 2023.
On odotettavissa, että taloussuhdanteen jäähtyminen välittyy lopulta myös työmarkkinoille: työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyysaste kääntyy maltilliseen nousuun. Monilla aloilla työvoimapula on kuitenkin niin suurta, ettei voimakasta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä.
Julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä. Uusien menopaineiden vuoksi erityisesti valtionhallinto velkaantuu selvästi enemmän kuin vielä jokin aika sitten arvioitiin. Sen sijaan kuntataloudessa vuodesta 2023 on tulossa ennätyksellisen vahva. Sote-uudistuksen veroleikkaukset näkyvät täysimääräisesti kuntien verokertymissä vasta vuonna 2024, mutta sotemenot kuitenkin poistuvat heti vuoden 2023 alusta. Verohyödyn ansiosta kuntatalouden rahoitusaseman on arvioitu olevan vuonna 2023 yli miljardi euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys ja energiakriisi sekä uusien tehtävien, esimerkiksi työllisyyskokeilun ja oppivelvollisuuden pidennyksen todelliset kustannukset.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on lähes 48 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Liite
