Kuntarahoituksen Mika Korhosen vieraina olivat Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola, sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.
Yksittäiselle hankkeelle on lukuisia hankinta- ja rahoitusmalleja
Kunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta erittäin hyvillä ehdoilla käytännössä rajoituksetta, mutta kunnan talouden kantokyky on kuitenkin aina perusta investointien toteuttamiselle.
Inspiran konsultti Ville Riihinen kertoi ja esimerkitti puheenvuorossaan erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja. Isotkin investoinnit palveluverkkoon voivat olla kannattavia, jos ne luovat suuria säästöjä pitkällä aikavälillä.
– Elinkaarimalli kasvaa hankintamallina. Se on hyvin lähellä KVR-urakkasopimusta, mutta samalla kilpailutuksella hankitaan rakennukselle pitkäaikainen ylläpito palveluntuottajalta, joka vastaa teknisistä riskeistä. Elinkaarimalli voidaan rahoittaa lainarahoituksella tai leasingrahoituksella, Riihinen kertoi.
Tapahtumassa Riihinen kävi läpi erilaisia esimerkkejä toteutuneista hankkeista Espoosta Imatralle. Voit tutustua esimerkkihankkeisiin katsomalla tapahtuman taltioinnin (kohta 21.51, linkki avautuu uuteen ikkunaan). Hän kertoo myös vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten Suomen ensimmäisestä talonrakentamisen projektirahoitushankkeesta.
– Espoon PPP-hankkeella tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa tilankäyttöä kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta uudenlaista kustannustehokkuutta. Hankkeen kustannukset kuitenkin ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, hän toteaa.
Kouvolan kaupunki investoi nuoriin ja yrityksiin
Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset elinvoimalle. Kouvolassa rakennusomaisuuteen investoidaan, vaikka väestömäärä vähenee.
– Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on ikääntynyttä rakennuskantaa ja laajat palveluverkot. Korjausvelka on yhden laskelman mukaan jopa 240 miljoonaa euroa, joka kattaa miltei 500 000 neliömetriä kouluista liikuntatiloihin ja sote-rakennuksiin, kertoi Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.
Kaupungin investointitahti on kunnianhimoinen. Pelkästään kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan kymmenvuotiskauden aikana noin 150 miljoonaa euroa. Koko investointimäärä 10-vuotiskaudella on noin 600 miljoonaa euroa. Strategian mukaisesti investointien painopisteinä ovat erityisesti nuoret ja lapset, sekä yritykset.
Kaikkea ei rakenneta omaan taseeseen. Käytössä on ollut muita rahoitus- ja toteutusmuotoja, kuten leasingrahoitus ja siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut.
– Kuntaliitoksen jälkeen emme osanneet pitkään tehdä päätöksiä tai investoida riittävästi. Korjausvelkaa muodostui verrokkikuntiin nähden selvästi enemmän, ja haaste on edelleenkin se, että rahaa on vähän ja tulevaisuudessa ehkä yhä vähemmän, Ahola sanoi.
Nyt suunnitteilla on kymmenryhmäinen varhaiskasvatuksen yksikkö. Lautakunta puolsi hanketta ja parhaillaan odotellaan valtuuston arviota. Investoinnin pitäisi tuottaa käyttötaloussäästöjä, ja siksi Kouvolassa on otettu hankesuunnitelman liitteeksi käyttötalouslaskelma.
– Se ei ole elinkaarilaskentaa, vaan nykytilannetta verrataan siihen tilanteeseen, kun investointi on valmis. Käyttötalouslaskelmassa on mukana kaikkien toimialojen tulot ja menot, eli mitä lähtee kaupungin kassasta ulos ja mitä sinne tulee, hän selvensi.
Kaarina jakoi positiivisia kokemuksia osallistavasta investointisuunnittelusta
Kaarinan väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaupunki investoi palveluverkossaan elinikäiseen oppimiseen. Viimeisimpiin hankkeisiin kuuluu kolme koulurakennusta, joiden suunnittelussa on osallistettu niin henkilökuntaa kuin nuoria ja lapsia.
– Ajatuksena on ollut suunnitella ajanmukaisia opetustiloja, jotka paitsi palvelevat oppilaiden ja henkilöstön tarpeita ovat myös osa lähiyhteisöä ja innostavat elinikäiseen oppimiseen, kertoi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.
Hovirinnan koulutalon, Valkeavuoren lasten ja nuorten talon ja Piispanlähteen hankekokonaisuuden valmisteluissa on laadittu pedagoginen suunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet huomioivat muun muassa kestävää kehitystä, liikkuvaa koulua, joustavaa opetusta, yhteisiä pelisääntöjä, vastuullisuutta ja avoimuutta.
Eri hankkeissa henkilöstön edustajia on osallistettu jo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Esimerkiksi vasta suunnitteilla olevan Piispanlähteen lasten ja nuorten talon opettajista on muodostettu rakentamisryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä pedagogista suunnitelmaa ja tehdä arkkitehtiyhteistyötä.
– Osallistetulle henkilöstölle on järjestetty muun muassa tutustumismatkoja Etelä-Suomen nykyaikaisiin koulutiloihin. Vierailuja on tehty esimerkiksi koulujen taito- ja taideaineiden opetustiloihin.
Hovirinnan koulutalon prosenttitaiteen suunnitteluun osallistettiin myös oppilaat, joiden kädenjälki näkyy esimerkiksi koulupihan taiteessa.
Minkälaisiin tiloihin kannattaa investoida, kun menot ovat varmempia kuin tulot?
Esitysten jälkeen keskustelu jatkui katsojakysymysten siivittämänä. Katse siirrettiin myös muihin hankkeisiin, kuten kaupunginteatteriin ja monitoimitaloihin. Kun menot ovat varmoja ja tulot epävarmoja, maksavatko tämänkaltaiset investoinnit koskaan itseään takaisin?
– Kaarinaan rakennettiin koko kaupungin oma olohuone, Kaarina-talo, joka tuo kaupungin palveluita saman katon alle. Heti valmistumisen jälkeen kirjaston lainausluvut olivat kasvussa ja tällä hetkellä aineiston lainaus on kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen nähden. Jos kaupunki haluaa pitää kiinni elinvoimastaan ja kilpailukyvystään, ei näitä investointeja voi jättää tekemättä, Virta pohtii.
– Samaa mieltä, mielestäni esimerkiksi kaupunginteatteriin investoiminen pitää nähdä ensisijaisesti elinvoimaan sijoittamisena. Kaupunkien ja kuntien ei kuitenkaan tule toimia kilpailluilla markkinoilla, Ahola lisää.
– Linjaus on meilläkin sama, kilpailluille markkinoille ei kannata suunnata. Kaarinan kaupunki ei esimerkiksi rakenna yrityshalleja, sillä sijoittajia näille hankkeille löytyy muutenkin, Virta lisää.
Keskustelua käytiin myös muun muassa arkkitehtuurikilpailuiden kustannustehokkuudesta, yksityisen sektorin ja kaupungin vastuista ja rooleista elinvoimaan investoijina, sekä pitkän tähtäimen investointien suunnittelusta.
Seuraa tallenteelta esitysten jälkeistä keskustelua, jossa syvennytään vielä lisää kokemuksiin, katsojakysymyksiin ja siihen, tuovatko investoinnit kuntaan lisää elinvoimaa.
Katso myös edellisen Talous & kunnat -tapahtuman tallenne: Talous uudistusten keskellä 5.4.