Venäjän hyökkäyssota on kääntänyt talouden kuvan uuteen asentoon: kuluttajien luottamus on luisussa, ja myös elinkeinoelämän suhdanneodotukset osoittavat alaviistoon. Kustannusten ja korkotason nousu varjostaa näkymiä erityisesti rakentamisessa. Suomen talous lipuu kohti vastatuulta, mutta uusi kriisi otetaan vastaan koronaa paremmista lähtökohdista, muistuttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.
– Rajoitusten poistuminen on luonut palvelusektorille hyvää virettä, ja myös työllisyydessä vahvistuva trendi on jatkunut. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen niin vahva, että sen voimin teollinen tuotanto yltänee kasvuun ainakin tänä vuonna.
Heikko ostovoima jarruttaa kulutusta – Kuntarahoitus ennustaa talouskasvuun tuntuvaa pudotusta
Kotimaan taloudessa suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, kuinka voimakkaasti kiihtyvä inflaatio jarruttaa kotimaista kulutuskysyntää. Suuri osa hintapaineesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin, kuten ruokaan, polttonesteisiin ja asumiseen. Myös korkomenot ovat lähdössä reippaaseen nousuun.
– Kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat tammi–maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä voimakkaasti 1970-luvun loppupuolella, pääekonomisti Vesala kertoo.
Inflaation käännettä seurataan silmä kovana, mutta Vesalan mukaan helpotusta saadaan vielä odottaa.
– Vaikka energian hintapiikki alkaisikin jo pikkuhiljaa taittua, muut hinnat jatkanevat vielä jonkin aikaa nousussa. Näillä näkymin inflaatio kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuoden alkupuolella.
Kesäkuun suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi Suomen kuluttajahintainflaatioksi 5,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2,5 prosenttia vuonna 2023. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana 1,5 prosenttia, ja 0,5 prosenttia vuonna 2023.
Hiipuva talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio kiristävät syksyn palkkaneuvotteluja, joita käydään poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Reaalitulojen kehitys on syvästi pakkasella, mutta stagflatorisen paineen alla myös työnantajien palkanmaksukyky kärsii.
– Tilannetta mutkistavat kunta-alan jumittavat sopimusneuvottelut, jotka voivat kiihdyttää palkkavaatimuksia muissakin pöydissä. Nimellispalkkojen nousukierrettä ei kuitenkaan saisi nyt päästää laukalle, jottei inflaatiosta tule pitkäaikainen riesa, Vesala varoittaa.
Sota lisää valtiontalouden alijäämää – kunnille jaetaan niukkuutta
Sodan vaikutukset näkyvät myös Suomen kunnissa: lisämenot puolustukseen ja huoltovarmuuteen kasvattavat valtiontalouden alijäämää, ja pienentävät liikkumavaraa julkisessa taloudessa. Nyörien kiristyminen on ilmeinen riski kunnille, jotka ovat osittain riippuvaisia valtion rahoituksesta. Samalla kuntien on varauduttava taloudenpidossaan korkomenojen selvään kasvuun.
Koronapandemiassa yhteiskunnan sulkutoimet koettelivat erityisen raskaasti suuria kaupunkeja, joissa palvelualojen merkitys on muita kuntia suurempi. Myös sodan talousvaikutukset näkyvät ensi sijassa kaupungeissa.
– Suomi on pitkään hyötynyt asemastaan lännen ja idän markkinoiden solmukohdassa. Nyt on riskinä, että meidät nähdään entistä leimallisemmin Euroopan reuna-alueena. Vaikutus on suurin kaupungeissa, joilla on keskeinen rooli kilpailussa ulkomaisista investoinneista, työvoimasta ja turisteista. Suomen Nato-jäsenyys on tärkeä askel luottamuksen säilyttämiseksi kansainvälisten osaajien ja sijoittajien silmissä, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Myös sote-uudistus luo riskejä kasvavien kaupunkiseutujen taloudelle ja pitkän aikavälin investointikyvylle.
– Veropohjaltaan vahvat kaupungit menettävät sote-uudistuksessa keskimääräistä enemmän omia verotuloja ja saavat tilalle valtion rahoitusta, jonka kehitysnäkymä on valtiontalouden haasteiden vuoksi kyseenalainen, Kallio lisää.
Lisätietoja:
Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853