Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva reilun 12 000 asukkaan Kalajoki on tunnettu erityisesti upeista hiekkasärkistään. Kaupunkiin on tämän vuoden aikana luvassa muutakin ainutlaatuista – nimittäin Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty peruskoulu ja samalla suurin Joutsenmerkitty rakennus. Kesällä valmistuvalle Merenojan koululle on myös myönnetty Kuntarahoituksen vihreä rahoitus. Rahoituksen saaminen edellyttää energiatehokkuuden monipuolista huomioimista sekä rakennuksen elinkaaren aikaisen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvien vaatimusten täyttämistä.
– Ajatus Joutsenmerkistä oli mukana heti suunnittelun alusta lähtien, joten tarjouspyyntöä laadittaessa ehtona oli, että valmis kohde täyttäisi Joutsenmerkin tiukat kriteerit. Hankkeen KVR-urakoitsijaksi valikoitui lopulta YIT Suomi Oy, kertoo Kalajoen kaupungin tekninen johtaja Marko Raiman.
Terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva koulu
Joutsenmerkki voidaan myöntää ainoastaan rakennukselle, joka on ollut ympäristöystävällinen jo rakennusvaiheessa. Myönnetty Joutsenmerkki myös osaltaan kertoo toteuttajan halusta huomioida kohteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset keskimääräistä paremmin. Merenojan kouluhankkeen lähtökohtana onkin ollut halu rakentaa terveellinen, turvallinen ja liikkumista tukeva yhtenäiskoulu. Uuden koulun kanssa samalla tontilla sijaitsee myös Kalajoen lukio, jonka oppilaat tulevat käyttämään Merenojan koulun ruokailu- ja liikuntatiloja. Tämän lisäksi uudessa koulussa sijaitsee myös hammaslääkärin vastaanotto sekä kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja.
– Joutsenmerkityn rakennuksen rakentaminen on prosessi, jossa kaikki rakennusmateriaalit täytyy hyväksyttää etukäteen, eikä tiettyjä materiaaleja ja kemikaaleja voida käyttää lainkaan. Meidän on myös tiedettävä, mitä materiaaleja on käytetty missäkin kohtaa rakennusta, kertoo Raiman.
Joutsenmerkitty rakennus toteutetaan myös tarkkojen kosteudenhallintamallien mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään erityistä P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee myös tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.
Nykyaikaisia ratkaisuja ja energiatehokkuutta
Rakennuksen ympäristöystävällisyyteen ja terveellisyyteen ei suinkaan kiinnitetä huomiota ainoastaan rakennusvaiheessa. Merenojan koulussa on paljon ratkaisuja, jotka tukevat rakennuksen energiatehokkuutta myös sen valmistumisen jälkeen.
– Koululle asennetaan muun muassa aurinkokeräimiä sekä näyttötaulut, joista oppilaat ja opettajat voivat reaaliajassa seurata rakennuksen energiankulutusta. Näitä tietoja voidaan suoraan hyödyntää myös opetuksessa, vaikkapa laskuesimerkkeinä, Raiman kertoo.
Myös koulun sisäilman laatu on asia, johon on haluttu alusta alkaen kiinnittää erityistä huomiota.
– Yksinkertaisesti sanottuna halusimme tehdä asiat niin hyvin kuin ikinä mahdollista – siitä juontaa juurensa myös päätöksemme Joutsenmerkin hakemisesta. Haluamme varmistaa, ettei ongelmia esimerkiksi sisäilman kanssa ilmenisi jatkossakaan, Raiman summaa.
Ympäristömerkintä Suomi Oy:n tietojen mukaan Joutsenmerkitty rakentaminen on nelinkertaistunut kolmessa vuodessa Pohjoismaissa. Myös Marko Raiman uskoo, että ympäristöystävällisemmät rakennustavat tulevat tulevaisuudessa yleistymään entisestään.
– Muistan kuinka vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi kosteudenhallinnan toimintamalli Kuivaketju10 oli asia, jota yritettiin kovasti edistää, mutta tuntui, ettei oikein mitään tapahtunut käytännössä. Tänä päivänä kyseinen toimintamalli on kuitenkin rakennuksilla aivan arkipäivää. Uskon, että sama ilmiö tulee tapahtumaan tulevaisuudessa myös Joutsenmerkitylle rakentamiselle.
Teksti: Anne Laiho
Merenojan koulun havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy