Kuntien talousnäkymät heikentyivät viime vuonna entisestään. Huolta ovat lisänneet odotettua synkempi Tilastokeskuksen alueellinen väestöennuste sekä huonontuneet kansainväliset talousnäkymät. Kunnissa pähkäillään, miten lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua yhä vähemmillä rahoilla. Sopeuttamistoimenpiteisiin on monissa kunnissa jo ryhdytty, mutta silti yhä useampi kunta tarvitsee lisää lainaa.
Kuntien perustehtävistä puhuttaessa keskitytään useimmiten kuntalaisille tarjottaviin palveluihin kuten perusopetukseen ja terveydenhuoltoon. Asukkaiden lisäksi kunta tarjoaa elinympäristön ja raamit, kuten esimerkiksi infrastruktuurin, myös yrittäjyydelle ja yrityksille. Tästä tehtävästä puhutaan yllättävän vähän, vaikka muun muassa työpaikkojen ja verotulojen kautta yritysten rooli kunnan taloudelle on keskeinen. Yritysten toimintaedellytyksissä kyse on samaan aikaan sekä kunnan elinvoimasta että koko Suomen kilpailukyvystä.
Yrittäjyyteen ja yrityksiin panostamisesta hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Oulu, jossa on tehty määrätietoista työtä yrittäjyyden ja yritysten eteen, Äänekoski biotuotetehtaineen tai Iin kunta, joka on systemaattisella ilmastotyöllä luonut työpaikkoja ja veroeuroja. Joku voi tähän sanoa, että Pohjanmaalla on pitkät yrittäjyyden perinteet, Oulu on yliopistokaupunki ja Äänekoskellakin on jo ennen ollut sellutehdas – jotain näissä kaupungeissa on kuitenkin tehty oikein myös nykytilanteessa.
Kunnille on aikojen kuluessa siirtynyt valtiolta lisää tehtäviä, mutta raha ei ole seurannut perässä. Kaikille lienee selvää, että valtiolla ei ole, mitä jakaa. Muun muassa kuntaministeri Sirpa Paatero on nostanut keskusteluun sen, pitääkö kaikilla kunnilla olla samat tehtävät. Ovatko kaikki kuntien nykyiset tehtävät edes välttämättömiä? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta linjauksia odotellessa kiireisempää on talousongelmien ratkaiseminen. Tämä edellyttää myös kipeitä päätöksiä.
Velan ottamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, mihin sitä otetaan: peruspalvelujen pyörittämiseen vai investointeihin, joilla voidaan saada kuntaan lisää tuloja. Esimerkiksi Oulun viime vuosien nousu on pitkälti toimintaympäristöön sopeutumisen ja elinvoimaan investoimisen ansiota. On keskitytty niihin asioihin, joihin on itse voitu vaikuttaa.
Hallitusohjelmassa on kovat työllisyystavoitteet, mutta työllisyydessä ja elinvoimassa pitää katsoa pidemmälle kuin yhden vaalikauden yli, niin valtion kuin kuntatason politiikassa.
Syntyvyyteen on vaikea ainakaan kovin nopeasti vaikuttaa, mutta yritysten toimintaedellytyksiä kuntatasolla voidaan sen sijaan parantaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristö ja siihen sisältyvät valtion linjaukset osan niistä määrittelevätkin. Yrittäjyyteen voi panostaa monella tavalla, esimerkiksi lisäämällä yrittäjyysmyönteisyyttä jo peruskoulussa sekä osallistamalla ja kuulemalla yrityksiä, kun asioista päätetään.
Naapurikunnat ovat historiallisesti kilpailleet keskenään niin asukkaista kuin yrityksistä. Voimat yhdistämällä on varmasti mahdollista saavuttaa enemmän kuin kilpailulla – olisiko nyt tiivistetyn yhteistyön aika?
Esa Kallio
toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1