Tienraivaajan kyydissä

Turussa on jo yli neljän vuoden ajan voinut ajella satamasta keskustan kautta lentokentälle vähäpäästöisellä kyydillä. Sähköisen bussiliikenteen edelläkävijälle on muutamassa vuodessa ehtinyt kertyä rutkasti kokemusta, samaan aikaan kaupungin ilmastotavoitteet ovat kiristyneet.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, kaupunkiliikenteen jo vuonna 2025. Sähköbusseja operoiva Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii tavoitteeseen etupainotteisesti.   

– Ajattelemme ennen kaikkea kaupunkilaisten hyvinvointia. Ei ole tarpeen odottaa muiden asettamia tavoitteita, jos pystymme parantamaan toimintaamme nopeammin, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen kertoo. 

Koko bussiliikenteen sähköistäminen tavoitteen aikataulussa olisi vähintään haasteellista, eikä kustannusmielessä järkevää tai edes mahdollista. Päästöjen vähentämiseksi selvitetään muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi biodieselin käyttöön siirtymistä. 

Mutta palataan sähköbusseihin. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n operoima linja 1 oli Suomen ensimmäinen sähköistetty bussilinja. Kun Turun Kaupunkiliikenne hankki sähköbussit, se oli myös Euroopan mittakaavassa edistyksellinen teko. Ratkaisuun onkin käyty tutustumassa aina Singaporea myöten. Busseilla on ehditty lokakuun 2016 jälkeen jo ajaa yli 1,8 miljoonaa kilometriä. 

– Bussit ovat osoittautuneet odotusten mukaisesti hiljaisiksi ja energiaa säästäviksi. Kilometrikustannukset ovat alhaiset. Autojen tehokkuustavoitteeksi asetettiin yksi kilowattitunti kilometrillä. VTT on mitannut autojen energiankulutusta myös niiden oltua käytössä jo hyvän aikaa, ja tähän tavoitteeseen pääsemme, Parkkonen iloitsee.

Kumppaneilla keskeinen rooli 

Monet tavoitteet ovat täyttyneet, mutta kuten edelläkävijähankkeisiin kuuluu, kehitystyötä on tehty myös bussien jo ollessa käytössä. 

– Emme juurikaan ajaneet testiajoja vaan bussit lähtivät suoraan linjalle ja ottivat matkustajat kyytiin, Parkkonen kertoo. 

Tämäkin ratkaisu osoittaa, että Turun Kaupunkiliikenne ja Parkkonen eivät ole niitä, jotka jäävät odottelemaan muiden ratkaisuja, vaan haluavat itse olla niiden kehittäjiä. Kokemuksista on kerrottu avoimesti. Tärkeimpänä oppina Parkkonen painottaa, että sähköbussihankinnassa ei ole kyse pelkästä ajoneuvohankinnasta. 

–  Itse ajoneuvojen lisäksi tarvitaan infra ja latauspisteet, hankinta on paljon monimutkaisempi kuin dieselbusseja ostettaessa. Varikon ja sen sijainnin suunnitteleminen vaatii aikaa. Pelkkä hyvä liikenteellinen sijainti ei riitä, sähköverkon täytyy olla tasolla, joka kestää usean bussin lataamisen samanaikaisesti, Parkkonen muistuttaa. 

Turussa linjalla 1 liikennöivät bussit ovat pieniakkuisia, yhdellä latauksella voi ajaa noin 40 kilometriä. Bussit ladataan päätepysäkillä joko satamassa tai lentoasemalla.  

Reilun neljän vuoden aikana latauspisteet ovat olleet samaan aikaan poissa käytöstä vain yhden kerran ja silloinkin alle tunnin ajan. Latausjärjestelmästä vastaava Turku Energia on pystynyt nopeasti ratkaisemaan ongelmat. Parkkonen korostaakin kumppanin merkitystä sekä sähköbussien hankinnassa että järjestelmän ylläpidossa. 

– Hankintavaiheessa on tärkeää, että on yksi hyvä pääyhteistyökumppani, joka hallinnoi muita kumppaneita.

Kehitystä pitkin matkaa 

Kun sähköbussien hankinta aikanaan tehtiin, tarjolla ei ollut autoja, joilla olisi voinut ajaa yhdellä latauksella koko päivän. Tarve tiheään lataukseen onkin aiheuttanut eniten harmaita hiuksia. 

– Yhdelle bussille kertyy noin 25 latauskertaa päivässä. Kaiken sujuessa normaalisti lataus kestää muutaman minuutin. Talvella latauspisteen alle kertyvät polanteet tai häiriöt auton ja latausaseman kommunikoinnissa ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa autoa ei ole saanut ladattua tai auto on jäänyt latauspisteeseen jumiin. 

Latauksen toimivuutta ja turvallisuutta onkin parannettu vuosien varrella. Sujuvuus on entistäkin tärkeämpää nyt, kun myös bussien uusitut lämmitysjärjestelmät toimivat sähköllä. 

– Järjestelmä vaatii liikenteen seurannalta ja työnjohdolta nopeaa reagointia, mikäli näyttää siltä, että useampi bussi on pois liikenteestä esimerkiksi latausongelman takia. Tarvittaessa olemme onneksi pystyneet siirtämään muita busseja ajamaan sähköbussien vuoroja, Parkkonen kertoo. 

Uusi teknologia vaatii myös henkilöstöltä opettelua. Parkkonen korostaakin koko organisaation sitouttamista muutokseen. 
 
– Toiset ovat innoissaan uudesta, toiset pitävät aina vanhaa parempana, tämä täytyy ymmärtää. Henkilöstö täytyy ottaa muutokseen mukaan ja saada ymmärtämään, että uutta kehitettäessä kaikki ei välttämättä heti toimi. Se on ikävää, mutta pakko hyväksyä. 

Parkkonen uumoilee, että seuraavaksi hankittavat sähköbussit ovat autoja, joilla voi ajaa koko päivän yhdellä latauksella. Vaikka mutkiakin on ollut matkassa, hän katsoo myös taaksepäin positiivisin mielin. 

– Uuden teknologian käyttöönotolla voidaan parantaa monia asioita. Kehittäminen vaatii veronsa, mutta jonkun on oltava aina se ensimmäinen. Paikalleen jäävät kuihtuvat, rohkeat muuttavat maailmaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Turun Kaupunkiliikenne Oy