Julkisen talouden alijäämä on ollut kyllästymiseen asti, mutta perustellusti, otsikoissa valtiovarainministeriön viime vuoden lopun ennusteesta lähtien. Suomen tuore hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla. Kesäkuun alussa julkaisemassamme suhdanne-ennusteessamme ennakoimme kuntien rahoitusjäämän kääntyvän 1,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuodesta 2024. Ensi vuonna 260 kunnan talouden ennustetaan painuvan nollaan tai pakkaselle.
Kuntien, kuten koko julkisen talouden, yhtälö on hankala ratkaistava. Toisin kuin viime vuosien tulot, talouden ongelmat eivät ole kertaluonteisia vaan rakenteellisia, pitkän ajan kuluessa syntyneitä. Kulukurin perään on huudettu pitkään, mutta sopeuttamistarve on niin suuri, että juustohöylä ei tässä tilanteessa riitä.
Kunnissa säästömahdollisuudet vähenivät vuoden vaihteessa, kun sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmaksi käyttötalouden menoeräksi jäi sivistys ja koulutus, joista säästäminen on vaikeaa. Harvaan asutuilla seuduilla tältä sektorilta voisi kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä löytyä säästöjen lisäksi mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Tätä potentiaalia selvittää ainakin Kuntaliiton hallinnoima Verkostoperuskoulu-hanke.
Kuntien investointitarpeet eivät sote-uudistuksessa alentuneet läheskään samalla volyymilla kuin käyttömenot, ja investointitarve kunnissa onkin edelleen suuri. Tarvetta on niin peruskorjauksiin kuin elinvoiman kasvattamiseen liittyviin investointeihin. Niukkuutta jaettaessa optimaalisen suhteen löytäminen elinvoima- ja peruskorjausinvestointien välillä ei ole helppoa, mutta sitä pitäisi aktiivisesti etsiä. Tulevaisuus ei odota. Ja sen minkä taakseen jättää, edestään löytää – peruskorjausten kohdalla entistä isompana. Viivyttely kasvattaa kustannuksia.
Talouden näkymää kannattaakin rakentaa tietoon pohjautuen yli vaalikausien. Investoinnit eivät ole nyt eivätkä tulevaisuudessa mahdollisia ilman hyvää vuosikatetta ja tasapainossa olevaa käyttötaloutta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki piirsi tulevaisuuden näkymää tytäryhtiömme Inspiran neuvonantopalveluiden avulla. Nyt kaupunki etsii sopeuttamismahdollisuuksia laajasti, jotta talous olisi tasapainossa tulevaisuudessakin.
Vuosia kestäneen kriisitunnelin päässä on onneksi näkyvissä myös valoa. Vihreä siirtymä luo kunnille mahdollisuuksia sekä tuo investointeja ja työtä myös harvemmin asutuille alueille. Lapin kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali yltää 43 miljardiin euroon. Suurin osa potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Monet kunnat ovat jo voineet tuulivoimasta saamiensa tulojen ansiosta alentaa veroprosenttejaan tuntuvasti. Osa voisi periaatteessa lopettaa kuntaveron keräämisen kokonaan. Lisäksi Nato-jäsenyys tuo Suomeen vakautta myös investointiympäristönä.
Julkisen sektorin alijäämää ei paikata yhden sektorin optimoinnilla. Toimintaa ja sen tehokkuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena – kuka tuottaa mitäkin palveluja, miten niitä tuotetaan, ja minkälaisella hallinnollisella mallilla asioita edistetään. Voivottelun ja jupinan sijaan on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja kestävän kasvun luomiseksi. Siihen vaaditaan yhteistyötä ja rohkeita panostuksia tulevaan.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja