Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.
– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.
Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.
Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.
Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.
Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.
– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.
– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.
Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle
Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.
– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.
Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.
Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.
”Hirteen ei hirttäydytä”
Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.
– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.
– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.
Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.
– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.
Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman