Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Vuoden vihreä edelläkävijä -finalisti: Siuntion kunta

Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Siuntiossa?

”Siuntio on merenrantakunta, josta löytyy paljon myös viljavaa maata. Kunnioitus luontoa kohtaan on osa siuntiolaisuutta, koska näillä seuduilla ihmiset ovat aina eläneet maasta.

Siuntio on kuulunut jo alusta alkaen Hinku-verkostoon – emme ole ihan perustajajäsen Hinku-verkostossa, mutta melkein. Noin puolet rantaviivastamme on varattu virkistyskäyttöön tai metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman piirissä. Meiltä löytyy myös paljon valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia, jotka velvoittavat miettimään maankäyttöä tarkkaan.

Meillä on toisin sanoen aika vahva viitekehys kestävään kehitykseen, joka ohjaa tavoitteita. Se vuorostaan ohjaa ajattelua ja keskustelua hankkeissa: myös Siuntion sydäntä suunniteltaessa tahtotila oli alusta alkaen, ettei kohde ole pelkkä koulu, vaan siitä tulee tehokkaasti hyödynnetty ja monikäyttöinen, Siuntion näköinen kohde.”

Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?

”Ensimmäinen strategia kestävästä kehityksestä tehtiin 2000-luvun alussa. Aiemmin ajattelimme, että se siirtyy käytäntöön keskustelemalla työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilla tasoilla aina toiminut.

Viimeisimmällä valtuustokaudella tehtiin kaksi päivitystä. Strategiaa alettiin visualisoida, jotta sekä työntekijöiden että kuntalaisten on helpompi ymmärtää sen tavoitteita. Toinen päivitys oli, että ajattelua alettiin jalkauttaa lean-menetelmin. Käytännössä tämä kiteytyy siihen, että emme etene nopeammin, vaan suoraviivaisemmin: työstä pyritään karsimaan ne osat, jotka eivät tuota lisäarvoa kuntalaisille.

Myös säännöllinen seuranta tukee työn tavoitteellisuutta. Strategia puretaan osiin: on pitkän aikavälin tavoitteet, vuositason tavoitteet ja näiden alla projektit. Joka projektille nimetään vastaava henkilö ja etenemistä seurataan kuukausittain.”

Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?

”Alusta asti olemme korostaneet strategisten tavoitteiden ja talousarvion yhteyttä. Kytkemme nämä yhteen ja sitä kautta pohjustamme sitä, että suunnitelluille toimenpiteille löydetään myös rahoitus.”

Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?

”Lean-kulttuuriin perehtymistä ja sen sisäistämistä voin suositella. Se on arvokas työkalu, koska sen keskiössä on ajatus, että parannuksia eivät tee vain esihenkilöt ja johtajat, vaan jokainen työntekijä omalla työllään voi parantaa toimintaa. Ja sitähän kestävän kehityksen työ on, kaikille yhteistä.

Monissa pienissä kunnissa haasteena on myös usein päättäjien ja virkakoneiston välinen työnjako: monesti päättäjät haluavat olla liiankin tiiviisti mukana siinä, miten heidän päätöksiään toteutetaan. Mutta mielestäni Siuntiossa olemme aika hyvin onnistuneet tässä, ja niin päättäjät kuin viranhaltijat ymmärtävät toisiaan.”

Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?

”Julkisen liikenteen kehittäminen olisi arvokasta Siuntiolle niin kunnan yleisen kehityksen kuin ympäristötyönkin kannalta. Olemme vahvasti pendelöintikunta ja sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat meille tärkeitä. Nyt junaliikenne kulkee, mutta enemmän vuoroja tarvittaisiin. Tämä ei tietysti ole yksin kunnan käsissä oleva kehityskohta.”

Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Sivistyskampus Siuntion sydän. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?

”Se, kuinka vahvasti kampus on suunniteltu toiminta edellä, niin sisältä kuin ulkoa. Hanke on kokonaisuus, joka mahdollistaa kiinteistön tehokkaan ja monipuolisen käytön. Mielestäni se on se vihrein teko.

Tiloista tehtiin hyvin monikäyttöiset ja muunneltavat, jotta siellä voidaan järjestää suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen, kirjaston, perhekeskuksen ja nuorisotoimintojen lisäksi myös muuta kuntalaisten kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa aamusta iltaan ja ympäri vuoden.  Tämä monitoimijamalli synnyttää myös aivan uusia toiminnan yhdistelmiä ja eri toiminnot ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Tämä lisää selvästi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, jotka vuorostaan edelleen lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Tärkeä osa kampuksen tehokasta käyttöä on myös saavutettavuus: se lienee haaste useassa maalaismaisessa kunnassa, jolloin kiinteistön käyttöaste saattaa jäädä matalaksi. Siuntion sydän sijaitsee kunnan keskellä lähellä juna-asemaa ja kaikki HSL:n bussireitit Siuntiossa kulkevat kampuksen kautta, joten sinne on helppoa saapua eri puolilta kuntaa. Tällainen saavutettavuus osaltaan mahdollistaa sen, ettei kiinteistöjä tarvita ympäri kuntaa.”

Siuntion Sydän, kunnan uusi sivistys- ja hyvinvointikampus on Suomessa harvinainen laatuaan: se tuo suomen- ja ruotsinkieliset koulut fyysisesti samoihin tiloihin. Tutustu hankkeeseen!

Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?

”Pari ajatusta nousee mieleen. Yksi vaihtoehto on parhaillaan käynnissä oleva Siuntionjoen vesistön tilaa parantava hanke, jossa mukana ovat myös Vihti, Kirkkonummi, Inkoo ja Lohja. Toinen vaihtoehto on nuoret ja nuorison syrjäytymistä ehkäisevä toiminta. Nuorissa on tulevaisuus ja heistä huolehtiminen on sekin kestävää kehitystä.”

Vuoden vihreä edelläkävijä

Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.

Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.