On päätösten aika.

Kuntien polut eriytyvät toisistaan. Miten rakennetaan kestävä kunta, ja millaisia päätöksiä se vaatii? Kuntarahoituksen Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperi on nyt julkaistu.

Lataa keskustelupaperi Lue lisää

Suomessa on 309 kuntaa, pienistä saaristokylistä satojen tuhansien kaupunkeihin. Kuntien tiet eriytyvät, mutta tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa. Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperissa esittelemme kuntapäättäjän kolme tienristeystä – päätöstä, jotka viitoittavat kunnan matkaa kohti kestävää tulevaisuutta:

Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan on Kuntarahoituksen keskustelunavaus vastuulliseen julkisen talouden hoitoon.

Keskustelupaperi on toteutettu Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin yhteistyönä. Se perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemykseen sekä keväällä 2021 tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin.

Tallenne: Millainen on kestävä kunta ja miten sitä johdetaan?

Mitä kunnissa pitäisi tehdä taloustilanteen parantamiseksi? Mikä on kuntien rooli ilmastotaistelussa? Miten johdetaan kestävää kuntaa? Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperin julkaisutapahtumassa etsittiin vastauksia kuntien kohtalonkysymyksiin.

Tapahtumassa vieraat valtiovarainministeriöstä, Tampereen yliopistosta, Lahden kaupungilta sekä Vihdin, Iin ja Kempeleen kunnista pohtivat kuntien tulevaisuutta yhdessä Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin asiantuntijoiden kanssa. Katso tallenne ja kuuntele kolme mielenkiintoista paneelikeskustelua!

Tienristeys – Kuntatalous on murroksessa

Monen kunnan asukasluku on laskenut alhaiseksi samalla kun väestön keski-ikä on noussut. Ellei kansainvälisessä muuttovoitossa tapahdu merkittävää trendimuutosta, vain suurimmille kaupunkiseuduille riittää väestöä pitämään ne kasvu-uralla. Kuntapäättäjillä on edessään pohdinnan paikka: voiko kuntaorganisaatio enää kannatella paikallista hyvää elämää sen edellyttämällä tavalla?

Tekstinosto: "Kunnissa tulee myös ajatella, että ei voida koko ajan vaan juosta kovempaa, vaan pitää myös tehdä asioita uudella tavalla."

Keskustelupaperin asiantuntijoista moni ottaa kantaa kuntien tehtävien eriyttämisen puolesta. Yhtenäiskuntamallin sijaan kuntien tehtävät voisi suhteuttaa kunnan kokoon. Vähäväkisten kuntien vastuulla olisi kevyin malli, jossa kunnat hoitaisivat vain osaa nykyisistä tehtävistään. Keskikastin kunnilla olisi kaikki perustehtävät ja suurimmilla kunnilla olisi hoidettavanaan myös lisävastuita. Mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä voisi paikallisdemokratian toteutumiseksi harkita myös joidenkin tehtävien jättämistä ”ultrakevyelle” kunnalle.

Lataa keskustelupaperi

Mallia muilta

Maahanmuuttajista elinvoimaa

Närpiössä on onnistuttu kääntämään kuntatalous ja väkiluku nousuun. Kiitos tästä kuuluu kunnan uusille asukkaille sekä kunnan yrittäjille. Närpiössä on jo vuosikymmenien ajan panostettu maahanmuuttajien kotouttamiseen. Uusista asukkaista on saatu työvoimaa puutarhoille ja kukoistavaan metalliteollisuuteen. Vaikutukset kuntaan ovat olleet monitahoiset: kyläkoulut pelastuivat, työttömyys on ennätysalhainen ja maaseudun talot käyvät kaupaksi.

Huomisen talous: Kuntatalouden armoton matematiikka

Kuntatalous vajosi vuonna 2019 historiallisen heikkoihin lukemiin. Valtion koronatuista on saatu hetki armonaikaa, mutta kuntatalouden krooniset ongelmat eivät hellitä. Onko mitään tehtävissä kuntien taloustilanteen parantamiseksi?

Huomisen talous -podcastin erikoisjaksossa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala saa vieraikseen valtiovarainministeriön kuntatalousyksikön päällikön Tanja Rantasen sekä Demos Helsingin kaupunkitutkijan Kaisa Schmidt-Thoméen.

Kuuntele jakso

Näkökulma: Tasavertaiset hyvän elämisen mahdollisuudet ovat arvovalinta

Syyt kuntien talousongelmiin piilevät pintaa syvemmällä, kirjoittaa OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto kommentissaan Kuntarahoituksen keskustelupaperiin.

Lue blogi

Tienristeys – Verkostot kuntajohtamisen polttopisteessä

Vaikka kuntien velvoitteet ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet, moni kunta yrittää selvitä niistä omin päin. Usein seudulta löytyy sekä samanlaisessa tilanteessa sinnitteleviä verrokkikuntia että keskuskaupungin siipien suojaa, mutta yhteistyön kynnys on korkea.

Keskustelupaperissa kuntia kehotetaan uudenlaiseen avoimuuteen: yksinäinen sinnittely ja turha kilpailu ovat tulleet tiensä päähän. On viisasta etsiä yhteistyökumppaneita etenkin siinä missä omat kyvyt eivät tunnu riittävän.

 

Tekstinosto: "Kunnan ei kannata yrittää synnyttää kaikkea hyvää itse. On vastuullista optimoida yhteisten resurssien käyttö ja etsiä synergioita uusien toimintamallien avulla."

 

Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa seudullinen yhteistyö voi tuottaa parempia palveluja ja kestävämpiä tuotteita – ja merkittäviä säästöjä. Myös kunnan muiden organisaatioiden puoleen voisi kääntyä ja koota paikallisten toimijoiden kyvykkyyksiä yhteen. Ratkaisujen ei tarvitse olla kunnan tuottamia, vaan ne voivat syntyä myös asukkaiden, yritysten, yhdistysten ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden keskuudessa.

Lataa keskustelupaperi

Mallia muilta

Tampereen seudulla puhalletaan yhteen hiileen

Tampereen seudulla seutuyhteistyötä on tehty jo vuodesta 2005. Yhteistyötä tehdään niin liikenteen kuin sivistyksen ja ilmastotyön saralla. Seudulla on tehty yhteinen kaupunkiseudun ilmastostrategia, asuntopoliittinen ohjelma ja panostettu yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Seudulla on myös yhteinen MAL-sopimus, joka on vahva kannanotto seudun yhteisestä tavoitteesta ja halusta kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta.

Lue lisää

Kunnat jatkavat eriytymistään – valitettavasti vai onneksi?

Suomalainen kuntakenttä on hyvin kirjava ja kuntien roolit moninaiset. Samalla nimikkeellä puhutaan lähes kaksi kertaa Islannin kokoisesta Helsingistä kuin pienistä alle tuhannen asukkaan paikkakunnista.

Kaupungistuminen ei kohtele kuntakenttää tasa-arvoisesti. Muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman liike asutuskeskuksiin muodostavat yksittäisen kunnan kannalta kohtalonkysymyksen. Kasvu on kuitenkin kunnalle enemmän väline kuin itsetarkoitus, muistuttaa Inspiran senior konsultti Juho Paananen.

Eriytyminen on tosiasia, mutta onko se valitettavaa vai onnekasta? Se on kuntien omissa käsissä.

Lue blogi

Tienristeys – Vastuullisuus kannattaa

Kansalliset ja kansainväliset ilmastovelvoitteet pakottavat isoihin muutoksiin niin kansallisen elinkeinopolitiikan strategioissa kuin paikallisesti. Monet kunnat ovatkin asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja laatineet resurssiviisauden tiekarttoja.

Keskustelupaperissa asiantuntijat rohkaisevat kuntia ryhmittymään vihreän siirtymän etujoukkoihin. Vastuulliset investoinnit näet maksavat itsensä pian takaisin – paitsi suorina säästöinä myös houkuttelevana toimintaympäristönä.

Suomen vientisektorin tulee olla selvästi nykyistä vähäpäästöisempi jo hyvin pian. Tarvitsemme innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka käytännön toteuttamisessa kunnilla voi olla keskeinen rooli.

Tekstinosto: "Keskittyminen vaalikauden mittaiseen konkretiaan harvoin kertoo tulevaisuudesta riittävästi."

Ilmastokeskustelun viitoittama pitkän aikavälin tarkastelu ja varautuminen tulevaisuuden haasteisiin kuvaavat myös laajemmin kuntien yhteiskuntavastuutoimia. Ympäristötoimien tai palveluihin panostamisen havaitut hyödyt riippuvat voimakkaasti tulevaisuuden odotuksista, valituista laskentamalleista ja tarkastelun aikajänteestä; keskittyminen vaalikauden mittaiseen konkretiaan harvoin kertoo tulevaisuudesta riittävästi.

Lataa keskustelupaperi

Mallia muilta

Iin kunnan toimet ylittävät aika ajoin jopa kansainvälisen uutiskynnyksen: pieni, pohjoinen kunta onkin vastuullinen edelläkävijä. Kunnan rakennuksia lämmitetään uusiutuvalla energialla ja sen työntekijöiden liikematkat tehdään sähköautoilla. Ympäristö kiittää ja veronmaksaja kumartaa: energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt olivat vuonna 2017 jopa 600 000 euron luokkaa.

Lue lisää

Kuntatalouden neljä trendiä seuraavalle strategiakaudelle

Kuntia on viimeisen vuoden aikana koeteltu ennennäkemättömällä tavalla. Mutta mitä seuraavaksi?

Rokotteita jaetaan, ja toivo paluusta normaaliin kasvaa. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti, ja työsarkaa pandemian vaikutusten umpeen kuromiseksi riittää. Kunnat ponnistavat epävarmaan tulevaisuuteen hyvin erilaisista lähtökohdista.

Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen ennustaa seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä.

Lue blogi