Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2016 klo 14:00
Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote
1.1.-31.12.2015
Yhteenveto vuodesta 2015
- Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %.
- Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa).
- Taseen loppusumma oli 33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.
- Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61% (2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).
- Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla. Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %)
- Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa).
- Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).
- Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419 miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).
- Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).
- Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).
| Avainluvut (konserni) | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| Korkokate (milj. euroa) | 172,2 | 160,0 |
| Liikevoitto (milj. euroa) | 151,8 | 144,2 |
| Uusi luotonananto (milj. euroa) | 2 687 | 2 775 |
| Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa) | 7 297 | 7 440 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 33 889 | 30 009 |
| Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) | 1 033,8 | 557,2 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 068,8 | 623,1 |
| Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % | 62,49 | 29,98 |
| Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % | 64,61 | 33,53 |
| Vähimmäisomavaraisuusaste, % | 3,15 | 1,8 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 14,84 | 21,66 |
| Kulu-tuotto-suhde | 0,16 | 0,15 |
| Henkilöstö | 95 | 90 |
Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:
Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä. Vuotta leimasivat talouden epävarmuustekijät, kotimaassa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.
Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulosmittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.
Kuntarahoitus on erikoistunut suomalaisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdottomasti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.
Kuntarahoituksen asiakaskunnan lainakysyntä jatkui vakaana vuonna 2015. Leasingrahoituksen kysyntä on edelleen huomattavassa kasvussa erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.
Kuntarahoitus onnistui hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen hintaan markkinoiden volatiliteetista huolimatta. Yhtiö laski vuoden aikana liikkeeseen kaksi viitelainaa, joiden molempien koko oli 1 miljardi Yhdysvaltain dollaria. Kaikkiaan varainhankinnassa tehtiin vuoden aikana 315 transaktiota.
Syyskuussa Kuntarahoitus laski liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan. Historiallinen liikkeellelasku oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla yhtiö varautui pankkisääntelyn tulevaan vähimmäisomavaraisuusvaatimustasoon.
Toimintaympäristö vuonna 2015
Vuotta 2015 leimasivat talouden epävarmuustekijät, Suomessa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset kuten sote-uudistus ja päätös itsehallintoalueiden perustamisesta. Kuntarahoituksen liiketoiminta kuitenkin kehittyi edelleen positiivisesti. Yhtiön kannattavuus parani samanaikaisesti kun liiketoiminnan volyymi kasvoi. Volyymien ja henkilöstön kasvu vaativat yhtiöltä jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä. Yhtiö muutti vuoden alussa organisaatiotaan palvelemaan asiakkaitaan entistä joustavammin ja tehokkaammin.
Kuntarahoitus nimettiin kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi Suomessa. Yhtiö siirtyi vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta Euroopan keskuspankin (EKP) valvontaan. Sitä edelsi EKP:n kattava arviointi, johon kuului saatavien laadun arviointi ja stressitesti. Kuntarahoitus ylitti selvästi kaikki asetetut raja-arvot.
Kuntarahoitus on jo pitkään pyrkinyt ennakolta varautumaan kiristyvän finanssisäätelyn tuleviin vaatimuksiin. Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla, minkä avulla se täyttää ennakkoon tällä hetkellä oletetun vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen. Liikkeeseenlasku herätti laajaa kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja laina ylimerkittiin lähes kolminkertaisesti.
Vuonna 2015 Kuntarahoituksen luokitukset pysyivät ennallaan eli Moody’sin Aaa:ssa ja Standard & Poor’sin AA+:ssa. Molemmat luokittajat muuttivat luokitusten näkymät negatiivisiksi. Näkemyksien muutos johtui valtion luokituksen vastaavasta muutoksesta. Näkymien muutos johtuu ensisijaisesti Suomen talouden hitaasta kasvusta.
Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.
Tulos ja tase
Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 147,7 miljoonaa euroa (2014: 143,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,7 miljoonaa euroa (2014: -2,1 miljoonaa euroa).
Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 7,6 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,4 miljoonaa euroa (2014: 1,5 miljoonaa euroa). Korkokatteen parannus johtui toiminnan volyymin kasvusta.
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2015 oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).
Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2014: 3,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 14,8 % vuoden 2015 aikana 24,9 miljoonaan euroon (2014: 21,7 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista. Lisäksi vuonna 2015 tuli uusia viranomaisille maksettavia kuluja, kuten luottolaitostoiminnan valvontaan liittyvät kulut Euroopan keskuspankille sekä Rahoitusvakausvirastolle. Hallintokulut olivat 16,7 miljoonaa euroa (2014: 14,7 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,9 miljoonaa euroa (2014: 9,3 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 miljoonaa euroa (2014: 1,4 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 6,6 miljoonaa euroa (2014: 5,5 miljoonaa euroa).
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2015 lopussa 33 889 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 30 009 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää liiketoiminnan kasvu. Vuoden lopun korkealla likviditeetillä varauduttiin varainhankinnan alkuvuoden 2016 jälleenrahoitustarpeisiin.
Vakavaraisuus
Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2015 lopussa 1 068,8 miljoonaa euroa (2014: 623,1 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 686,3 miljoonaa euroa (2014: 556,4 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 033,8 miljoonaa euroa (2014: 557,2 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Vertailuvuoden luvuissa käyvän arvon rahasto on sisällytetty toissijaiseen pääomaan. Toissijainen pääoma oli 35 miljoonaa euroa (2014: 65,9 miljoonaa euroa).
Konsernin vakavaraisuus parani merkittävästi. Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 64,61 % (2014: 33,53 %). Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 41,49 % (2014: 29,94 %).
Asiakasrahoitus
Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2015 aikana 4 834 miljoonaa euroa (2014: 4 387 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 181 miljoonaa euroa (2014: 2 814 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2015 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 088 miljoonaa euroa (2014: 19 205 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,6 % edellisestä vuodesta.
Myös Kuntarahoituksen lyhytaikainen rahoitus on edelleen kysyttyä. Vuoden 2015 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 087 miljoonaa euroa (2014: 3 787 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 1 115 miljoonaa euroa (2014: 845 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 231 miljoonaa euroa (2014: 9 638 miljoonaa euroa).
Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2015 aikana johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan.
Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2015. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 40,7 % ja oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).
Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2015 aikana aiempia vuosia vilkkaampaa. Liikevaihto vuonna 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).
Pääomamarkkinatoiminnot
Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 4 819 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa1 230 miljoonaa euroa (2014: 1 259 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 28 419 miljoonaa euroa (2014: 26 616 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2014: 18 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2014: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 12 eri valuutassa (2014: 15 valuuttaa). Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 315 kappaletta (2014: 264).
Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.
Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2015 aikana. Samaan aikaan heilahdukset Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetissä ovat olleet poikkeuksellisen suuria johdannaisten vakuussopimuksista saatujen käteisvakuuksien suuren vaihtelun takia. Uusia sijoituksia tehtiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin, euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien liikkeeseen laskemiin velkapapereihin.
Vuoden 2015 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 897 miljoonaa euroa (2014: 5 581 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2014: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,3 vuotta (2014: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 834 miljoonaa euroa (2014: 1 170 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 1 814 miljoonaa euroa (2014: 593 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 20 miljoonaa euroa (2014: 27 miljoonaa euroa). Reposopimuksia ei ollut vuoden 2015 lopussa (2014: 550 miljoonaa euroa).
Riskienhallinta
Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Luottoluokitukset
Kuntarahoituksen luottoluokitukset
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta | Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Negatiiviset | P-1 |
| Standard & Poor’s | AA+ | Negatiiviset | A-1+ |
Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta | Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Negatiiviset | P-1 |
| Standard & Poor’s | AA+ | Negatiiviset | A-1+ |
Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody’silta ja Standard & Poor’silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella. Vuoden 2015 aikana molempien luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody’s muutti korkeimman mahdollisen Aaa-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi kesäkuussa 2015. Joulukuussa 2015 Moody’s päivitti Kuntarahoituksen luottoluokitusanalyysin ja piti ennallaan Kuntarahoituksen Aaa-luottoluokituksen.
Lokakuussa 2015 Standard & Poor’s muutti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiiviseksi. Joulukuussa 2015 Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen negatiivisilla näkymillä.
Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan näkymien lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen muutoksesta, sillä Moody’sin ja Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmien mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.
Näkymät vuodelle 2016
Globaalin talouskehityksen suhteen näkymät ovat epävarmat. Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien toimet, osakekurssien muutokset, kehittyvien maiden tilanne ja maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen kiristyminen vaikuttavat tulevaan talouskehitykseen. Suomen talouskehityksen ennustetaan olevan hitaampaa kuin muualla Euroopassa. Hidas kasvu tuo paineita Suomen valtiolle ja kunnille, mikä vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen toimintaympäristöön.
Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla finanssisääntelyn tiukentuminen näkyy muutoksina erilaisten sijoitustuotteiden kysynnässä ja tarjonnassa. Kuntarahoitus nähdään pääomamarkkinoilla luotettavana ja kiinnostavana toimijana.
Maan hallitus jatkaa julkisen sektorin muutosten tekemistä, joista keskeisiä ovat aluehallinnon uudistus ja sote-uudistus. Muutosten lopputuloksella saattaa olla vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Keskeistä on varmistaa rahoituksen jatkuvuus sote-uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen jälkeenkin. Paine myös valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle Suomen kasvukeskuksissa kasvaa.
Yhtiö jatkaa toimintansa suunnitelmallista kehittämistä pyrkien samalla aktiivisesti ennakoimaan asiakaskuntansa muuttuvia tarpeita. Yhtiö jatkaa panostuksia asiakaspalvelun ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan.
Vuoden 2016 alusta alkaen Kuntarahoitus siirtyi EKP:n suoraan valvontaan, mikä tuo yhtiölle uusia toimintaan ja raportointiin liittyviä kehityshankkeita.
Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2016 hyvällä tasolla.
Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 54 688 359,49 euroa, josta tilikauden voitto on 1 530 009,22 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan.
Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.
Tilinpäätös vuodelta 2015 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 1.3.2016 alkaen.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764
Kuntarahoitus-konserni
Tase
| (1 000 €) | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| | ||
| VARAT | | |
| Käteiset varat | 1 813 813 | 592 907 |
| Saamiset luottolaitoksilta | 614 294 | 1 072 099 |
| Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä | 20 275 561 | 19 337 730 |
| Saamistodistukset | 7 003 318 | 6 416 586 |
| Osakkeet ja osuudet | 9 620 | 9 789 |
| Johdannaissopimukset | 3 925 025 | 2 321 699 |
| Aineettomat hyödykkeet | 5 812 | 4 757 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2 298 | 2 465 |
| Muut varat | 6 277 | 2 196 |
| Siirtosaamiset ja maksetut ennakot | 232 792 | 249 032 |
| VARAT YHTEENSÄ | 33 888 811 | 30 009 259 |
| VELAT JA OMA PÄÄOMA | ||
| VELAT | ||
| Velat luottolaitoksille | 4 893 270 | 3 882 771 |
| Velat yleisölle ja julkisyhteisöille | 954 026 | 963 662 |
| Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat | 24 804 490 | 23 230 298 |
| Johdannaissopimukset | 1 799 692 | 934 399 |
| Muut velat | 2 131 | 2 056 |
| Siirtovelat ja saadut ennakot | 217 768 | 249 902 |
| Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla | 35 542 | 37 943 |
| Laskennalliset verovelat | 138 576 | 114 124 |
| VELAT YHTEENSÄ | 32 845 497 | 29 415 155 |
| OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS | ||
| Osakepääoma | 42 583 | 42 583 |
| Vararahasto | 277 | 277 |
| Käyvän arvon rahasto | 11 354 | 30 914 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 40 366 | 40 366 |
| Kertyneet voittovarat | 601 065 | 479 686 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 695 645 | 593 825 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 216 | 279 |
| Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit | 347 454 | – |
| OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS YHTEENSÄ | 1 043 314 | 594 104 |
| VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 33 888 811 | 30 009 259 |
Kuntarahoitus-konserni
Tuloslaskelma
| (1 000 €) | 1.1. – 31.12.2015 | 1.1. – 31.12.2014 |
| Korkotuotot | 158 462 | 212 351 |
| Korkokulut | 13 782 | -52 343 |
| KORKOKATE | 172 245 | 160 008 |
| Palkkiotuotot | 5 157 | 5 047 |
| Palkkiokulut | -3 776 | -3 834 |
| Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot | -3 865 | -5 711 |
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot | 6 336 | 6 629 |
| Suojauslaskennan nettotulos | 583 | 3 693 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 21 | 11 |
| Hallintokulut | -16 653 | -14 721 |
| Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | -1 600 | -1 442 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -6 646 | -5 521 |
| LIIKEVOITTO | 151 801 | 144 160 |
| Tuloverot | -30 307 | -28 908 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 121 494 | 115 252 |
| Tilikauden voiton jakautuminen | ||
| Emoyrityksen omistajille | 121 379 | 115 044 |
| Määräysvallattomille omistajille | 115 | 207 |
Laaja tuloslaskelma
| (1 000 €) | 1.1. – 31.12.2015 | 1.1. – 31.12.2014 |
| Tilikauden voitto | 121 494 | 115 252 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||
| Myöhemmin tulosvaikutteiset erät | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat (käyvän arvon rahasto): | ||
| Käyvän arvon muutoksista | -17 972 | 14 462 |
| Tuloslaskelmaan siirretty erä | -6 562 | -3 769 |
| IAS 39 Luokittelun muutoksista | 84 | 92 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 4 890 | -2 157 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 101 934 | 123 880 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyrityksen omistajille | 101 820 | 123 673 |
| Määräysvallattomille omistajille | 115 | 207 |
Kuntarahoitus-konserni
Vakavaraisuus
Omat varat, konserni
| (1000 €) | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| Ydinpääoma ennen vähennyksiä | 692 573 | 562 977 |
| Vähennykset ydinpääomasta | -6 244 | -6 623 |
| YDINPÄÄOMA (CET1) | 686 329 | 556 354 |
| Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä | 347 454 | 807 |
| Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta | – | – |
| ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1) | 347 454 | 807 |
| ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1) | 1 033 782 | 557 162 |
| Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä | 35 000 | 65 914 |
| Vähennykset toissijaisesta pääomasta | – | – |
| TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2) | 35 000 | 65 914 |
| OMAT VARAT YHTEENSÄ | 1 068 782 | 623 075 |
Vakavaraisuuden tunnusluvut
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | |
| Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % | 41,49 | 29,94 |
| Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % | 62,49 | 29,98 |
| Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % | 64,61 | 33,53 |
Riskipainotetut saamiset, konserni
| (1000 €) | 31.12.2015 | 31.12.2014 | ||
| Pääomavaade | Riskipainotetut saamiset | Pääomavaade | Riskipainotetut saamiset | |
| Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä | 107 434 | 1 342 928 | 127 077 | 1 588 468 |
| Saamiset aluehallinnolta ja paikallisvirano- maisilta | 368 | 4 598 | – | – |
| Saamiset kansainvälisiltä kehityspankeilta | 1 367 | 17 089 | – | . |
| Saamiset laitoksilta | 69 645 | 870 561 | 77 840 | 972 994 |
| Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta | 3 320 | 41 501 | 1 367 | 17 089 |
| Katetut joukkolainat | 16 283 | 203 542 | 15 258 | 190 731 |
| Arvopaperistetut erät | 15 743 | 196 792 | 27 028 | 337 851 |
| Sijoitus- rahastosijoituk- set | 108 | 1 354 | 101 | 1 258 |
| Muut erät | 599 | 7 490 | 5 484 | 68 545 |
| Markkinariski | 47 | 594 | 6 | 73 |
| Vastuun arvonoikaisuriski (CVA VaR), standardimenetelmä | 1 009 | 12 613 | 1 586 | 19 829 |
| Operatiivinen riski, perusmenetelmä | 23 851 | 298 143 | 19 994 | 249 928 |
| YHTEENSÄ | 132 342 | 1 654 278 | 148 664 | 1 858 298 |
Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.
Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.