Kaikki tiedotteet

Yhtiötä koskevat pörssitiedotteet

|

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

Kuntarahoitus Oyj
Tilinpäätöstiedote
9.2.2016 klo 14:00

Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote

1.1.-31.12.2015

Yhteenveto vuodesta 2015

  • Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,3 %.
  • Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa).
  • Taseen loppusumma oli 33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61% (2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).
  • Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla. Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %)
  • Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205 miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa).
  • Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).
  • Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419 miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).
  • Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).
  • Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).
Avainluvut (konserni)31.12.201531.12.2014
Korkokate (milj. euroa)

 
172,2160,0
Liikevoitto (milj. euroa)

 
151,8144,2
Uusi luotonananto (milj. euroa)

 
2 6872 775
Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa)

 
7 2977 440
Taseen loppusumma (milj. euroa)

 
33 88930 009
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)1 033,8557,2
Omat varat yhteensä (milj. euroa)

 
1 068,8623,1
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
62,4929,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

 
64,6133,53
Vähimmäisomavaraisuusaste, %3,151,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %

 
14,8421,66
Kulu-tuotto-suhde

 
0,160,15
Henkilöstö9590

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä. Vuotta leimasivat talouden epävarmuustekijät, kotimaassa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.

Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulosmittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.

Kuntarahoitus on erikoistunut suomalaisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdottomasti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.

Kuntarahoituksen asiakaskunnan lainakysyntä jatkui vakaana vuonna 2015. Leasingrahoituksen kysyntä on edelleen huomattavassa kasvussa erityisesti kiinteistöleasingin yleistymisen myötä.

Kuntarahoitus onnistui hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpailukykyiseen hintaan markkinoiden volatiliteetista huolimatta. Yhtiö laski vuoden aikana liikkeeseen kaksi viitelainaa, joiden molempien koko oli 1 miljardi Yhdysvaltain dollaria. Kaikkiaan varainhankinnassa tehtiin vuoden aikana 315 transaktiota.

Syyskuussa Kuntarahoitus laski liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan. Historiallinen liikkeellelasku oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla yhtiö varautui pankkisääntelyn tulevaan vähimmäisomavaraisuusvaatimustasoon.

Toimintaympäristö vuonna 2015

Vuotta 2015 leimasivat talouden epävarmuustekijät, Suomessa aloitetut suuret rakenteelliset uudistukset kuten sote-uudistus ja päätös itsehallintoalueiden perustamisesta. Kuntarahoituksen liiketoiminta kuitenkin kehittyi edelleen positiivisesti. Yhtiön kannattavuus parani samanaikaisesti kun liiketoiminnan volyymi kasvoi. Volyymien ja henkilöstön kasvu vaativat yhtiöltä jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä. Yhtiö muutti vuoden alussa organisaatiotaan palvelemaan asiakkaitaan entistä joustavammin ja tehokkaammin.

Kuntarahoitus nimettiin kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi Suomessa. Yhtiö siirtyi vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta Euroopan keskuspankin (EKP) valvontaan. Sitä edelsi EKP:n kattava arviointi, johon kuului saatavien laadun arviointi ja stressitesti. Kuntarahoitus ylitti selvästi kaikki asetetut raja-arvot.

Kuntarahoitus on jo pitkään pyrkinyt ennakolta varautumaan kiristyvän finanssisäätelyn tuleviin vaatimuksiin. Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron AT1-pääomalainalla, minkä avulla se täyttää ennakkoon tällä hetkellä oletetun vähimmäisomavaraisuusvaatimuksen. Liikkeeseenlasku herätti laajaa kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja laina ylimerkittiin lähes kolminkertaisesti.

Vuonna 2015 Kuntarahoituksen luokitukset pysyivät ennallaan eli Moody’sin Aaa:ssa ja Standard & Poor’sin AA+:ssa.  Molemmat luokittajat muuttivat luokitusten näkymät negatiivisiksi. Näkemyksien muutos johtui valtion luokituksen vastaavasta muutoksesta. Näkymien muutos johtuu ensisijaisesti Suomen talouden hitaasta kasvusta.

Kuntarahoitus on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta, ja se on ainoa pelkästään kuntakonsernien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomessa. Suomen kuntasektorin rahoitustarpeissa ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Lainakysyntä kasvoi edellisvuosien tapaan maltillisesti. Kuntarahoitus oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja.

Tulos ja tase

Konsernin toiminta jatkui myönteisenä vuoden aikana. Konsernin tilikauden liikevoitto ennen veroja oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kuntarahoituksen liikevoitto oli 147,7 miljoonaa euroa (2014: 143,8 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy rahoituserien IFRS-arvostusten muutoksia, jotka ovat realisoitumattomia ja niiden määrä muuttuu markkinakorkojen vaihteluiden mukaisesti. IFRS-arvostusten tulosvaikutus oli -2,7 miljoonaa euroa (2014: -2,1 miljoonaa euroa).

Korkokatteen kehitys on säilynyt hyvänä ja se kasvoi 7,6 %. Korkokate oli tilikauden lopussa 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Korkokatteeseen sisältyy palkkioita omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoista 1,4 miljoonaa euroa (2014: 1,5 miljoonaa euroa). Korkokatteen parannus johtui toiminnan volyymin kasvusta.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevoitto vuodelta 2015 oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 3,8 miljoonaa euroa (2014: 3,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 14,8 % vuoden 2015 aikana 24,9 miljoonaan euroon (2014: 21,7 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa yhtiön toimintaympäristön muutoksien aiheuttamista toimintakulujen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista. Lisäksi vuonna 2015 tuli uusia viranomaisille maksettavia kuluja, kuten luottolaitostoiminnan valvontaan liittyvät kulut Euroopan keskuspankille sekä Rahoitusvakausvirastolle. Hallintokulut olivat 16,7 miljoonaa euroa (2014: 14,7 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 10,9 miljoonaa euroa (2014: 9,3 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 1,6 miljoonaa euroa (2014: 1,4 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 6,6 miljoonaa euroa (2014: 5,5 miljoonaa euroa).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2015 lopussa 33 889 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 30 009 miljoonaa euroa. Taseen kasvua selittää liiketoiminnan kasvu. Vuoden lopun korkealla likviditeetillä varauduttiin varainhankinnan alkuvuoden 2016 jälleenrahoitustarpeisiin.

Vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin omat varat olivat vuoden 2015 lopussa 1 068,8 miljoonaa euroa (2014: 623,1 miljoonaa euroa). Ydinpääoma (CET1) oli 686,3 miljoonaa euroa (2014: 556,4 miljoonaa euroa). Ensisijainen pääoma oli 1 033,8 miljoonaa euroa (2014: 557,2 miljoonaa euroa). Käypään arvoon arvostettujen varojen realisoitumattomat voitot (käyvän arvon rahasto) on sisällytetty ydinpääomaan (siirtymäsäännös voimassa 1.1.2015-31.12.2017). Vertailuvuoden luvuissa käyvän arvon rahasto on sisällytetty toissijaiseen pääomaan. Toissijainen pääoma oli 35 miljoonaa euroa (2014: 65,9 miljoonaa euroa).

Konsernin vakavaraisuus parani merkittävästi. Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat 64,61 % (2014: 33,53 %). Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli 41,49 % (2014: 29,94 %).

Asiakasrahoitus

Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä oli vuoden 2015 aikana 4 834 miljoonaa euroa (2014: 4 387 miljoonaa euroa), joista se voitti 3 181 miljoonaa euroa (2014: 2 814 miljoonaa euroa). Uusia lainoja nostettiin vuonna 2015 vähemmän kuin edellisvuonna, 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2 775 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden lopussa 20 088 miljoonaa euroa (2014: 19 205 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 4,6 % edellisestä vuodesta.

Myös Kuntarahoituksen lyhytaikainen rahoitus on edelleen kysyttyä. Vuoden 2015 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 4 087 miljoonaa euroa (2014: 3 787 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 1 115 miljoonaa euroa (2014: 845 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 9 231 miljoonaa euroa (2014: 9 638 miljoonaa euroa).

Lainojen lisäksi Kuntarahoitus tarjoaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntayhtiöille niiden tarpeiden mukaisesti räätälöityjä johdannaissopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Vuoden 2015 aikana johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan.

Kuntarahoitus on tarjonnut kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille leasingrahoitusta vuodesta 2010 lähtien. Palvelumallia ja sen hinnoittelua on kehitetty pitkäjänteisesti mahdollisimman läpinäkyväksi, ja leasingratkaisujen kysyntä kasvoi vahvasti vuonna 2015. Erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Leasingkanta kasvoi vuoden aikana 40,7 % ja oli vuoden lopussa 187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa euroa).

Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2015 aikana aiempia vuosia vilkkaampaa. Liikevaihto vuonna 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,4 miljoonaa euroa).

Pääomamarkkinatoiminnot

Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuoden aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP) laskettiin liikkeeseen vuoden aikana 4 819 miljoonaa euroa (2014: 5 904 miljoonaa euroa) ja kannan määrä oli vuoden lopussa1 230 miljoonaa euroa (2014: 1 259 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 28 419 miljoonaa euroa (2014: 26 616 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 18 % (2014: 18 %) ja valuuttamääräistä 82 % (2014: 82 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 12 eri valuutassa (2014: 15 valuuttaa). Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu, arvostettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 315 kappaletta (2014: 264).

Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa eri tavoilla: markkinoittain, maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2015 aikana. Samaan aikaan heilahdukset Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetissä ovat olleet poikkeuksellisen suuria johdannaisten vakuussopimuksista saatujen käteisvakuuksien suuren vaihtelun takia. Uusia sijoituksia tehtiin katettuihin joukkovelkakirjalainoihin, euroalueen vahvojen maiden julkisyhteisöjen sekä pankkien liikkeeseen laskemiin velkapapereihin.

Vuoden 2015 lopussa arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 897 miljoonaa euroa (2014: 5 581 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2014: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,3 vuotta (2014: 2,3 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 1 834 miljoonaa euroa (2014: 1 170 miljoonaa euroa), josta keskuspankkitalletuksia 1 814 miljoonaa euroa (2014: 593 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 20 miljoonaa euroa (2014: 27 miljoonaa euroa). Reposopimuksia ei ollut vuoden 2015 lopussa (2014: 550 miljoonaa euroa).

Riskienhallinta

Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

Luottoluokitukset

Kuntarahoituksen luottoluokitukset

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankinta
Moody’s Investors ServiceAaaNegatiivisetP-1
Standard & Poor’sAA+NegatiivisetA-1+

Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset

LuokituslaitosPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankinta
Moody’s Investors ServiceAaaNegatiivisetP-1
Standard & Poor’sAA+NegatiivisetA-1+

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody’silta ja Standard & Poor’silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella. Vuoden 2015 aikana molempien luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody’s muutti korkeimman mahdollisen Aaa-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi kesäkuussa 2015. Joulukuussa 2015 Moody’s päivitti Kuntarahoituksen luottoluokitusanalyysin ja piti ennallaan Kuntarahoituksen Aaa-luottoluokituksen.

Lokakuussa 2015 Standard & Poor’s muutti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiiviseksi. Joulukuussa 2015 Standard & Poor’s vahvisti Kuntarahoituksen AA+-luottoluokituksen negatiivisilla näkymillä.

Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan näkymien lasku on suora seuraus Suomen valtion vastaavan luokituksen muutoksesta, sillä Moody’sin ja Standard & Poor’sin luottoluokitusmenetelmien mukaan Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella ei voi olla valtiota korkeampaa luottoluokitusta.

Näkymät vuodelle 2016

Globaalin talouskehityksen suhteen näkymät ovat epävarmat. Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien toimet, osakekurssien muutokset, kehittyvien maiden tilanne ja maailmanlaajuisen turvallisuustilanteen kiristyminen vaikuttavat tulevaan talouskehitykseen. Suomen talouskehityksen ennustetaan olevan hitaampaa kuin muualla Euroopassa. Hidas kasvu tuo paineita Suomen valtiolle ja kunnille, mikä vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen toimintaympäristöön.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla finanssisääntelyn tiukentuminen näkyy muutoksina erilaisten sijoitustuotteiden kysynnässä ja tarjonnassa. Kuntarahoitus nähdään pääomamarkkinoilla luotettavana ja kiinnostavana toimijana.

Maan hallitus jatkaa julkisen sektorin muutosten tekemistä, joista keskeisiä ovat aluehallinnon uudistus ja sote-uudistus. Muutosten lopputuloksella saattaa olla vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Keskeistä on varmistaa rahoituksen jatkuvuus sote-uudistuksen ja aluehallinnon uudistuksen jälkeenkin. Paine myös valtion tukeman asuntotuotannon lisäämiselle Suomen kasvukeskuksissa kasvaa.

Yhtiö jatkaa toimintansa suunnitelmallista kehittämistä pyrkien samalla aktiivisesti ennakoimaan asiakaskuntansa muuttuvia tarpeita. Yhtiö jatkaa panostuksia asiakaspalvelun ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palveluitaan.

Vuoden 2016 alusta alkaen Kuntarahoitus siirtyi EKP:n suoraan valvontaan, mikä tuo yhtiölle uusia toimintaan ja raportointiin liittyviä kehityshankkeita.

Kuntarahoituksen toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän vuonna 2016 hyvällä tasolla.

Hallituksen esitys tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 54 688 359,49 euroa, josta tilikauden voitto on 1 530 009,22 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 54 688 359,49 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on edelleen tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaista pääomaa tuloksen kautta.

Tilinpäätös vuodelta 2015 on saatavilla yhtiön internetsivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 1.3.2016 alkaen.

Kuntarahoitus Oyj

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, Talous, Marjo Tomminen, puh. 050 386 1764

Kuntarahoitus-konserni

Tase

(1 000 €)

 
31.12.201531.12.2014

 
   

 
VARAT

 
  

 
Käteiset varat

 
1 813 813592 907

 
Saamiset luottolaitoksilta

 
614 2941 072 099
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

 
20 275 56119 337 730
Saamistodistukset

 
7 003 3186 416 586
Osakkeet ja osuudet

 
9 6209 789
Johdannaissopimukset

 
3 925 0252 321 699
Aineettomat hyödykkeet

 
5 8124 757
Aineelliset hyödykkeet

 
2 2982 465
Muut varat

 
6 2772 196
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

 
232 792249 032
VARAT YHTEENSÄ

 
33 888 81130 009 259
   
VELAT JA OMA PÄÄOMA

 
  
VELAT

 
  
Velat luottolaitoksille

 
4 893 2703 882 771
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

 
954 026963 662
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

 
24 804 49023 230 298
Johdannaissopimukset

 
1 799 692934 399
Muut velat

 
2 1312 056
Siirtovelat ja saadut ennakot

 
217 768249 902
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla35 54237 943
Laskennalliset verovelat

 
138 576114 124
VELAT YHTEENSÄ

 
32 845 49729 415 155
   
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS

 
  
Osakepääoma

 
42 58342 583
Vararahasto

 
277277
Käyvän arvon rahasto

 
11 35430 914
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

 
40 36640 366
Kertyneet voittovarat

 
601 065479 686
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

 
695 645593 825
Määräysvallattomien omistajien osuus

 
216279
Liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit347 454
OMA PÄÄOMA JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS YHTEENSÄ

 
1 043 314594 104
VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

 
33 888 81130 009 259

Kuntarahoitus-konserni
Tuloslaskelma

(1 000 €)

 
1.1. – 31.12.20151.1. – 31.12.2014

 
Korkotuotot

 
158 462  212 351
Korkokulut

 
13 782-52 343
KORKOKATE

 
172 245160 008
Palkkiotuotot

 
5 1575 047
Palkkiokulut

 
-3 776-3 834
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot-3 865-5 711
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot

 
6 3366 629
Suojauslaskennan nettotulos

 
5833 693
Liiketoiminnan muut tuotot

 
2111
Hallintokulut

 
-16 653-14 721
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

 
-1 600-1 442
Liiketoiminnan muut kulut

 
-6 646-5 521
LIIKEVOITTO

 
151 801144 160
Tuloverot

 
-30 307-28 908
TILIKAUDEN VOITTO

 
121 494115 252
Tilikauden voiton jakautuminen

 
  
   Emoyrityksen omistajille

 
121 379115 044
   Määräysvallattomille omistajille

 
115207

Laaja tuloslaskelma

(1 000 €)

 
1.1. – 31.12.20151.1. – 31.12.2014

 
Tilikauden voitto

 
121 494115 252
Muut laajan tuloksen erät  
 Myöhemmin tulosvaikutteiset erät  
  Myytävissä olevat rahoitusvarat (käyvän arvon rahasto):

 
  
   Käyvän arvon muutoksista

 
-17 97214 462
   Tuloslaskelmaan siirretty erä

 
-6 562-3 769
   IAS 39 Luokittelun muutoksista

 
8492
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

 
4 890-2 157
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ

 
101 934123 880
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

 
  
   Emoyrityksen omistajille

 
101 820123 673
   Määräysvallattomille omistajille

 
115207

Kuntarahoitus-konserni
Vakavaraisuus

Omat varat, konserni

(1000 €)31.12.201531.12.2014
Ydinpääoma ennen vähennyksiä692 573562 977

 
   
Vähennykset ydinpääomasta-6 244-6 623
YDINPÄÄOMA (CET1)686 329556 354
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä347 454807
   
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta
ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)347 454807
ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)1 033 782557 162
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä35 00065 914
   
Vähennykset toissijaisesta pääomasta
TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)35 00065 914
OMAT VARAT YHTEENSÄ1 068 782623 075

Vakavaraisuuden tunnusluvut

 31.12.201531.12.2014
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %41,4929,94

 
   
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %62,4929,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %64,6133,53
   

Riskipainotetut saamiset, konserni

(1000 €) 31.12.2015 31.12.2014
 PääomavaadeRiskipainotetut
saamiset
PääomavaadeRiskipainotetut
saamiset
Luotto-
ja vastapuoliriski,
standardimenetelmä
107 4341 342 928127 0771 588 468
Saamiset
aluehallinnolta ja
paikallisvirano-
maisilta
3684 598
Saamiset
kansainvälisiltä
kehityspankeilta
1 36717 089.
Saamiset
laitoksilta
69 645870 56177 840972 994
Saamiset
julkisyhteisöiltä ja
julkisoikeudellisilta
laitoksilta
3 32041 5011 36717 089
Katetut
joukkolainat
16 283203 54215 258190 731
Arvopaperistetut
erät
15 743196 79227 028337 851
Sijoitus-
rahastosijoituk-
set
1081 3541011 258
Muut erät5997 4905 48468 545
Markkinariski47594673
Vastuun
arvonoikaisuriski
(CVA VaR), 
standardimenetelmä 
1 00912 6131 58619 829
Operatiivinen
riski,
perusmenetelmä
23 851298 14319 994249 928
YHTEENSÄ132 3421 654 278148 6641 858 298

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.