Suomen talouden suhdannenäkymä vahvistuu maailmantalouden makroriskeistä huolimatta
Suomen talouden näkymä on syksyn aikana edelleen vahvistunut ja kasvu saattaa peitota reilustikin alkusyksyllä julkaistut ennusteet. Globaalit makroriskit ovat silti merkittäviä. Valtion lainakorkoja nostavat riskilisät ovat herättäneet huolta jopa uuteen eurokriisiin ajautumisesta.
Hormuzinsalmen kriisi on aiheuttanut merkittävän häiriön maailmantalouteen. Globaali energiahuolto on vaikeutunut, logistiikkaketjut monimutkaistuneet ja monista maataloudelle kriittisistä tuotantopanoksista on tullut pulaa. Iranin sodan syttymisen jälkeen euroalueen inflaatio on kiihtynyt alle kahdesta prosentista 3,8 prosenttiin ja 12 kuukauden euribor-korko noussut yli prosenttiyksiköllä.
Pääekonomisti Timo Vesala arvioi Kuntarahoituksen uudessa markkinakatsauksessa, että kustannus- ja korkoshokkien vastapainoksi kasvua tukevat tekijät ovat voimistuneet niin paljon, että talouden suhdanneodotukset ovat jopa vahvistuneet. Näin on erityisesti USA:ssa, mutta myös euroalueella ja Suomessa.
– Tekoälybuumi vauhdittaa investointeja ja nopeuttaa tuottavuuden kasvua. Euroopassa myös puolustusteollisuus kasvaa voimakkaasti. Geopoliittiset kriisit ja niiden pitkittyminen ovat kuitenkin edelleen suuri epävarmuuden lähde ja kasvua jarruttavat voimat saattavat tulevaisuudessa päästä jälleen niskan päälle.
Suomessa talousennusteita on syksyn mittaan nostettu, mutta seuraavan parin vuoden kasvuodotus mataa silti verrattain vaatimattomissa 1,5–2 prosentin lukemissa. Bkt-ennusteita latistavat maailmantalouden ja -politiikan epävarmuus, hitaasti sulavaksi ennakoitu työttömyys sekä korkotason nousu.
– Suomen talouden suhdanneriskit ovat kuitenkin aiempaa paremmin tasapainossa, ja mahdollisuudet ennustettua selvästi nopeampaan kasvuun ovat kohentuneet. Googlen jätti-investointien bkt-vaikutuksia ei vielä syksyn ennustekierroksella juuri ennätetty huomioida. Myös työllisyydessä aivan viimeaikaiset tilastot ovat olleet odotuksia paremmat. Mikäli työttömyyden uhka alkaa hellittää, kotitalouksilla on varaa höllentää kukkaronnyörejä ja myös kotimainen kulutus voi yllättää, Vesala sanoo.
Valtioiden lainakorkojen nousu herättää huolta
Korkomarkkinoilla on kesäkauden jälkeen nähty isoja liikkeitä. Iranin sodan pitkittyminen on voimistanut talouden tarjontahäiriöistä johtuvia inflaatioriskejä. Samaan aikaan kasvun piristyminen voi lisätä kysyntäperäisiä hintapaineita. Markkinoiden odotukset rahapolitiikan kiristyksistä ovatkin nousseet. Markkinat hinnoittelevat EKP:n nostavan talletuskoron yli kolmeen prosenttiin ensi kesään mennessä.
– Erityisen merkillepantava ilmiö on syksyn aikana ollut valtioiden pitkien lainakorkojen voimakas ja varsin yhdenmukainen nousu. Tasohyppäykselle on tarjottu monia selityksiä inflaatioriskeistä parantuneisiin reaalikasvuodotuksiin, geopoliittisesta epävarmuudesta velkahuoliin. Myös jättimäisten tekoälyinvestointien on arvioitu aiheuttavan kilpailua pääomista, mikä heijastuu niukkuutena ja kohonneina tuottovaatimuksina myös valtioiden lainamarkkinoilla, Timo Vesala sanoo.
Korkomenojen paisuminen kuitenkin vähentää julkiseen kulutukseen ja investointeihin käytettävissä olevia resursseja sekä vaikeuttaa julkistalouksien sopeutustoimia. Ongelma on erityisen suuri maissa, joissa julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on suuri, kuten Ranskassa ja Suomessa.
Yhdysvalloissakin korkomenot kasvavat nopeasti ja niiden osuus liittovaltion budjetista voi nousta tänä vuonna peräti 15 prosenttiin. Silti USA:n erittäin ripeä nimellinen bkt-kasvu antaa mahdollisuuden maan velkadynamiikan nopeaan vakauttamiseen heti, kun poliittista tahtoa alijäämien supistamiseen alkaa löytyä.
Euroopassa tilanne on monin verroin kiperämpi. Ongelmat näkyvät selvimmin Ranskan valtionlainamarkkinoilla. Ranskan korkoero Saksaan on aivan viime aikoina kohonnut huomattavasti ja markkinoiden epäluulo on alkanut heijastua myös muiden euromaiden riskilisiin.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman, Suomen ja kuntien talouden keskeisimpiin kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.