Suomen kasvuyllätys oli kesäkauden suurin talousuutinen
Suomessa talouden tilannekuva on lyhyessä ajassa muuttunut oleellisesti aiempaa valoisammaksi. Myös globaali talous on osoittautunut resilientiksi Lähi-idän kriisin keskellä.
Alustavien arvioiden mukaan Suomen bkt olisi kasvanut huhti-kesäkuussa vuosineljännestasolla 0,9 prosenttia eli yhtä ripeää tahtia kuin tammi-maaliskuussa. Työpäiväkorjatun bkt-sarjan vuosikasvu on kiihtynyt jo 2,5 prosenttiin.
– Kuluvan vuoden kasvuennusteet pyörivät noin yhden prosentin tuntumassa, mikä on tuoreimpien tietojen valossa aivan liian vaatimaton arvio. Syksyn ennustekierroksella nähtäneen tuntuvia korotuksia sekä tämän että ensi vuoden kasvuennusteisiin, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.
Uskoa Suomen suhdannekäänteen kestävyyteen tukee kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Viennin ja investointien ohella myös yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun.
– Viimeisen parin vuoden aikana kokonaistuotannon kasvu on selittynyt tuottavuuden paranemisella. Oletettavasti kyse on tuotantorakenteen uudistumisesta, tuoteinnovaatioista ja uusien teknologioiden aktiivisesta käyttöönotosta, jolloin yritysten kilpailukyky ja talouden kasvupotentiaali on pidempikestoisesti vahvistunut eikä kyse ole vain nopeasta suhdannepyrähdyksestä, Vesala analysoi.
Nousukauden yhtälöstä puuttuu vielä positiivinen käänne työmarkkinoilla, mutta sekin lienee edessä jo kuluvan vuoden aikana, mikäli talouden elpymisessä ei nähdä merkittävää takapakkia.
Bkt:n vahva nousuvire on luonnollisesti hyvä uutinen myös Suomen julkiselle taloudelle.
– Kasvu ei ratkaise julkisen talouden alijäämäongelmaa, mutta auttaa sopeutuksen onnistumisessa. Aktiviteetin vilkastuminen vahvistaa verotuloja, ja kun työllisyys aikanaan alkaa vahvistua, myös työttömyyden hoidon kustannukset kääntyvät laskuun. Julkisen talouden epätasapaino on kuitenkin niin suuri, ettei mikään näköpiirissä oleva kasvuvauhti yksin riitä kuromaan alijäämiä umpeen. Pikemminkin kyse on siitä, että talouskasvu edesauttaa tulevan sopeutusurakan onnistumista ja julkisen talouden asteittaista tasapainottumista, Timo Vesala arvioi.
Maailmantalous on osoittanut yllättävää resilienssiä, mutta moni asia voi vielä mennä pieleen
Viime kuukausien suurimpia yllätyksiä on ollut, miten vähän Lähi-idän konfliktin aiheuttamat fossiilienergian saatavuusongelmat ja hintojen nousu ovat toistaiseksi vaikuttaneet maailmantalouden suorituskykyyn.
– Euroopassa bkt-kasvu on ylittänyt ennusteet ja Yhdysvalloissakin kotimainen kysyntä on säilynyt erittäin vahvana polttoaineiden tuntuvasta kallistumisesta huolimatta. Vaikuttaa siltä, että markkinatalouden kykyä sopeutua talouden shokkeihin on jälleen aliarvioitu, sanoo Timo Vesala.
Valitettavasti tulenarka geopoliittinen tilanne voi edelleen tuottaa taloudelle ikäviä yllätyksiä. Persianlahden tilanteen vaihtelut rytmittävät yhä markkinahinnoittelua ja aiheuttavat talouden näkymiin merkittävää epävarmuutta. Uhkakuvat sodan laajenemisesta ylläpitävät riskiä globaalin energiahuollon ja toimitusketjujen uusista häiriöistä.
Positiiviset kasvuyllätykset yhdistettynä Lähi-idän konfliktin aiheuttamiin inflaatioriskeihin ovat viime viikkoina jonkin verran nostaneet korko-odotuksia euroalueella.
– Euroopan keskuspankilta odotetaan seuraavaa koronnostoa jo syyskuussa. Voimakasta ja nopeaa rahapolitiikan kiristymistä ei kuitenkaan toistaiseksi ole näköpiirissä, sillä fossiilienergian kallistumisen leviämisestä laajemmaksi inflaatiopaineeksi ei vielä ole näyttöä. Pidemmällä aikavälillä euroalueen rahamarkkinakorkojen odotetaan asettuvan noin kolmen prosentin tuntumaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteissa sekä Huomisen talous -blogissa pureudumme maailman, Suomen ja kuntien talouden keskeisimpiin kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla.