Kaikki talouden ajankohtaiskatsaukset

Markkinakatsaus

|

Markkinakatsaus 11/2026

Kuvassa on Kuntarahoituksen markkinakatsauksen tunnus.

USA:n välivaalien tuloksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia talouteen

USA:n välivaalit vaikuttavat paitsi maan sisäisiin valtasuhteisiin, myös globaaliin geopoliittiseen tilanteeseen ja maailmantalouteen. Euroopassa painetta lisää energianhintojen nousu ja huoli valtioiden velanhoitokyvystä. Suomen kasvukäyrää loiventaa kuluttajien heikko luottamus.

Yhdysvaltain välivaaleissa nähtiin melkoinen vastajytky, kun demokraatit ottivat presidentti Donald Trumpin republikaanipuolueesta huomattavasti odotuksia roimemman voiton. Tulos selittyy elinkustannusten nousulla, mitä Trumpin tullipolitiikka ja Iranin pitkittynyt sotaretki ovat voimistaneet.

– Vahva talouskasvu ei vaaleissa auta, jos enemmistön ostovoima laskee samalla kun hallinnon sisäpiiri keskittyy itseään rikastuttaviin diileihin, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

Öljyn hinnan lasku lokakuun lopun huipulta kertoo markkinoiden toiveesta, että Hormuzinsalmen kriisin ratkaisu voisi vaalikamppailun loputtua olla askeleen lähempänä. Trumpin asettuminen epäpäteväksi syytetyn puolustusministeri Pete Hegsethin tueksi ja varapresidentti J. D. Vancen siirtäminen sivuun Iranin rauhanneuvotteluista eivät toisaalta ole kovin rohkaisevia merkkejä.

Vahva talouskasvu ei auta vaaleissa, jos enemmistön ostovoima laskee samalla kun hallinnon sisäpiiri keskittyy itseään rikastuttaviin diileihin.

Geopolitiikan lisäksi välivaaleilla voi olla vaikutuksia talouteen. Demokraatit kasvattivat merkittävästi valtaansa myös osavaltiotasolla, minkä on arveltu hillitsevän erittäin kuumana käyvää datakeskusten rakennusbuumia. Samalla USA:n suhdannenäkymä voi ottaa osumaa, koska tekoälyinvestoinnit ovat keskeinen bkt-kasvun ajuri.

– Vaalien jälkeisten ensikommenttien perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, etteivät demokraatit ole ajamassa dramaattisia muutoksia tekoälypolitiikkaan. Pidemmän aikavälin vakauden näkökulmasta jarrutus voi olla hyväkin asia, sillä tekoälykapasiteetin hurja kasvuvauhti lisää alan ylikuumenemisen riskejä, Vesala arvioi.

Tekoälykehityksen kannalta vaaleja merkityksellisempi uutinen voi olla puolijohdeyhtiö Nvidian toimitusjohtajan Jensen Huangin suhdeskandaali ja ero yhtiön johdosta. Huangille oli keskittynyt poikkeuksellisen paljon valtaa Nvidiassa, joka on koko tekoälyalaa läpileikkaava toimija. Tekoälypiirien suunnittelun ohella Nvidia rahoittaa energiaratkaisujen, tekoälyinfran, kielimallien ja AI-sovellusten kehittämistä.

Euroopan elpyminen jatkuu riskeistä huolimatta

Maailmanpolitiikan kaoottisuudesta huolimatta Euroopassa suhdanne-elpyminen on yhä raiteillaan. Energiakriisin pitkittyminen tosin edelleen voimistaa hintapaineita ja Euroopan keskuspankki joutunee vielä jonkin aikaa jatkamaan rahapolitiikan kiristyksiä. Markkinat odottavat EKP:n nostavan talletuskoron noin 3,25 %:n tasolle ensi syksyyn mennessä.

Markkinakorkojen nousu on kuitenkin jo nyt merkittävästi kiristänyt euroalueen rahoitusoloja. Samalla markkinoiden luottamus velkaisimpien euromaiden velanhoitokykyyn on alkanut horjua. Syksyn aikana polttopisteeseen on joutunut erityisesti Ranska, jonka korkoero Saksaan on leventynyt tuntuvasti. Myös muiden korkean velkasuhteen euromaiden riskilisät ovat kasvaneet.

Vielä on liian aikaista puhua uudesta eurokriisistä, mutta selvät varoitussignaalit on markkinoilta saatu. Markkinavakauden vaalimisessa EKP:n rooli on keskeinen.

– Vielä on liian aikaista puhua uudesta eurokriisistä, mutta selvät varoitussignaalit on markkinoilta saatu. Markkinavakauden vaalimisessa EKP:n rooli on keskeinen. Ensi vaiheessa keskuspankki voi yrittää lievittää markkinahermoilua maltillistamalla koronnosto-odotuksia. EKP voi myös ottaa käyttöön valtioiden lainamarkkinoita tukevia välineitä.

Ongelmana kuitenkin on, ettei yksittäisen jäsenmaan tukeminen ilman tiukkoja julkisen talouden sopeutusehtoja ole mahdollista.

– Jos Ranskan tilanne kärjistyy ja sen markkinaehtoinen rahoitus uhkaa tyrehtyä, EKP voi jälleen joutua sorvaamaan kokonaan uusiakin tukivälineitä.

Kuluttajien heikko luottamus jarruttaa yhä Suomen talouskasvua

Suomessa talouden datavirta on syksyllä ollut hieman aiempaa heikompaa, mutta suhdanneodotukset ovat silti kokonaisuutena yhä myönteiset.

– Vienti vetää ja teollisuuden tilauskirjat paisuvat. Tekoälybuumin myötä maahan virtaa myös runsaasti ulkomaisia suurinvestointeja. Käynnistyvät datakeskushankkeet voivatkin merkittävästi piristää lähivuosien bkt-kasvua, kunhan investoinneista vastaavat jättiyhtiöt oppivat kunnioittamaan suomalaisia ympäristölakeja ja säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia saadaan riittävästi kasvatettua, Vesala luettelee positiivisia signaaleja.

Myös talouden pidemmän aikavälin näkymä on kohentunut. Pörssiin listautuu nyt kasvuyrityksiä enemmän kuin pitkiin aikoihin.

Makrotalouden rohkaisevista ennusmerkeistä huolimatta kuluttajien luottamus on alamaissa ja kääntynyt syksyn aikana jopa uudelleen laskuun.

Ajan henki kannustaa säästäväisyyteen. Makrotalouden ja kuluttajien todellisuudet tuskin oleellisesti lähentyvät toisiaan ennen kuin työttömyyden uhka helpottaa ja ostovoima on riittävästi kohentunut.

Asumisen, liikkumisen ja velanhoidon kallistuminen iskee ihmisten arjen kovaan ytimeen. Kustannuspaineiden lisäksi muitakin huolenaiheita riittää: kotimaisen kysynnän nihkeän elpymisen vuoksi työllisyys kohenee hitaasti ja eduskuntavaalien lähestyminen puolestaan kiihdyttää keskustelua julkisen talouden tulevista säästöistä. Kansalaiset varmasti ymmärtävät velkakierteen pysäyttämisen välttämättömyyden, mutta samalla he joutuvat varautumaan etuusleikkauksiin ja hyvinvointipalveluiden karsimiseen.

– Ajan henki kannustaa säästäväisyyteen. Makrotalouden ja kuluttajien todellisuudet tuskin oleellisesti lähentyvät toisiaan ennen kuin työttömyyden uhka helpottaa ja ostovoima on riittävästi kohentunut. Vuosi 2027 käynnistyy vielä kovin epävarmoissa tunnelmissa, mutta toivottavasti vuoden edetessä kasvun hedelmät alkavat entistä enemmän sataa myös kotitalouksien laariin.