Onko USA:n talous kauppasodan merkittävin kärsijä?
Presidentti Trumpin aloittama kauppasota voi iskeä bumerangina lujimmin juuri Yhdysvaltoihin ja Euroopan talous saattaa selvitä ensiarvioita pienemmillä vaurioilla, mutta kokonaisvaikutusten arviointi on toistaiseksi vaikeaa. Kotimaassa vihreät hankkeet ja teollisuuden investoinnit pitävät taloutta niukassa kasvussa, mutta korkealla pysyvä työttömyys nakertaa erityisesti kuluttajien luottamusta.
– Vaikuttaa siltä, että myös Donald Trumpin oman hallinnon mielestä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on päässyt eskaloitumaan liian pitkälle ja ulospääsyä tilanteesta etsitään. Kyse on kuitenkin myös suurvaltojen välisestä arvovaltakamppailusta eikä kumpikaan osapuoli halua näyttää häviäjältä, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Vesalan mukaan Trumpia on saattanut alkaa huolettaa huhtikuun voimakkaiden markkinareaktioiden lisäksi myös tullien makrotaloudellisten simulointimallien tuoreimmat tulokset. Monet niistä osoittavat kauppasodan iskevän pahiten juuri Yhdysvaltoihin, jossa inflaation arvioidaan kiihtyvän ja kasvun hidastuvan voimakkaasti.
– Sen sijaan Euroopan talouteen vaikutukset ovat makrosimulaatioissa jääneet yllättävän pieniksi. Vaikka ulkomaankaupan merkitys euroalueelle on yli kolminkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna, Euroopan suhteellisesti Kiinaa matalammat tullit voivat avata eurooppalaisille yrityksille myös kasvumahdollisuuksia USA:n markkinoilla.
Kauppasodan erilaisia vaikutusarvioita on vielä tässä vaiheessa kuitenkin syytä tulkita hyvin varovaisesti.
On edelleen hyvin vaikea arvioida, mille tasolle tullimaksut USA:n ja eri talousalueiden välisissä neuvotteluissa lopulta asettuvat. Lisäksi kasvun merkittävä hyytyminen maailman kahdessa suurimmassa taloudessa voisi käynnistää erilaisia kerrannaisvaikutuksia, joita ei makrosimuloinneissa kyetä täydellisesti huomioimaan. Myös epävarmuus itsessään heikentää talouden tunnelmia ja vähentää rohkeutta tehdä investointi- ja kulutuspäätöksiä. Kyse on näin ollen paljolti myös psykologiasta, ei vain mekaanisesta kauppavirtojen sopeutumislaskennasta.
– Euroalueen tilanne on sikäli hyvä, että Euroopan keskuspankki tuntuu pitävän kauppasotaa enemmän suhdanneriskinä kuin inflaatioon liittyvänä ongelmana. Näin ollen EKP voi tarvittaessa laskea korkoja vielä useita kertoja, mikäli negatiiviset kasvuvaikutukset osoittautuvat pelättyä suuremmiksi, Vesala sanoo.
Markkinat arvioivat EKP:n laskevan talletuskorkonsa vuoden 2025 loppuun mennessä 1,5 prosentin tuntumaan. Markkinoiden korko-odotukset ovat voineet laskea jo hieman liikaakin, sillä euroalueen talous yllätti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myönteisesti, eikä tulevaisuuden näkymissäkään ole vielä tapahtunut voimakasta heikkenemistä. Lisäksi rahapolitiikan vaikutusviiveiden vuoksi EKP joutuu jo ottamaan huomioon Saksan talouspolitiikan U-käännöksen, joka tulee lähivuosina tukemaan koko eurotaloutta.
Vihreän siirtymän hankkeet, teollisuuden suurinvestoinnit ja rakentamisen asteittainen elpyminen pitävät Suomen taloutta pienessä kasvussa
Suomen talous kääntyi viime vuonna loivaan nousuun ja lähtökohdat vuodelle 2025 olivat jo varsin lupaavat. Korkotaso on merkittävästi alentunut ja reaaliansioiden nousu tukee ostovoimaa. Vihreän siirtymän hankkeita valmistuu tänä vuonna runsaasti ja muitakin teollisia investointeja on laajasti vireillä. Myös rakentamisessa on vihdoin elpymisen merkkejä.
Valitettavasti kauppasotaan liittyvä epävarmuus sekoittaa jälleen pakkaa, mikä jarruttaa talousluottamuksen elpymistä. Kotitalouksia huolettaa lisäksi työttömyys, joka on noussut korkeimmilleen lähes kymmeneen vuoteen. Suomen talouden ennusteita onkin alkuvuoden aikana tuntuvasti alennettu.
– Vaipuminen uuteen taantumaan ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Paljon riippuu siitä, millaisilla askelmerkeillä Trumpin aloittama kauppasota lähikuukausina etenee sekä miten keskuspankit ja markkinat tilanteeseen reagoivat. Myös geopoliittisen turvallisuustilanteen kehittymisellä on poikkeuksellisen suuri merkitys myös taloudelle, Timo Vesala sanoo.