Suomen talouskasvu hyytyi, mutta investointien piristymisessä on lupauksia uudesta noususta
Globaalin talouden tempoilevuuden myötä myös Suomen talouskasvu on alkanut jälleen hyytyä. Kuntarahoitus laskee kuluvan vuoden kasvuennusteensa 1,0 prosenttiin. Makrotalouden positiivinen pohjavire on kuitenkin vahvistumassa, ja piristyvät yksityiset investoinnit lupaavat hyvää kunta- ja aluetalouden kehitykselle.
Toiveet Suomen talouden virkoamisesta eivät vieläkään ole aivan odotetusti toteutuneet, vaan talouskasvu on jälleen hidastunut.
– Hyytymisen taustalla on muun muassa ulkomaankaupan alavire, rakennusalan pitkittynyt taantuma, julkisen kulutuksen supistuminen sekä kuluttajien ja yritysten yleinen varovaisuus, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala analysoi.
Kauppasotaan liittyvän epävarmuuden ja rakentamisen ennakoitua heikomman näkymän vuoksi Kuntarahoitus laskee kuluvan vuoden kasvuennustettaan 1,0 prosenttiin edellisen ennusteen 1,5 prosentista.
– Reaalitulojen kasvu ja rahoituskustannusten aleneminen vääntävät kuitenkin Suomen suhdannetta väkisin nousuun. Investoinnit ovat vihdoin käynnistymässä ja myös kulutuskysyntä näyttäisi hiljalleen vahvistuvan, Vesala sanoo.
Myös työmarkkinoilla on pitkästä aikaa valonpilkahduksia, ja työllisten kokonaismäärä on ollut jopa hienoisessa kasvussa. Pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen ja teknologiamurrokset voivat kuitenkin hidastaa työllisyyden elpymistä.
– Talouden elpyminen synnyttää uusia työpaikkoja, mutta ne voivat olla erilaisia ja eri aloilla kuin taantumassa menetetyt työtehtävät. Siksi työnsä menettäneiltä vaaditaan sopeutumiskykyä ja mahdollisesti myös uudelleenkouluttautumista. Suhdanteen elpyessä voimme nähdä työvoimapulaa, vaikka työttömyys pysyisi korkealla, Vesala sanoo.
Uusien alojen investoinneilla Suomi pitkäjänteiseen kasvuun?
Suurten makroriskien keskellä on käynnissä myös monia alueiden talouskehityksen kannalta rohkaisevia trendejä, jotka liittyvät muun muassa uusiutuvaan energiaan – tuuli- ja aurinkovoiman ohella myös vetytalouteen.
Edullinen puhdas energia houkuttelee Suomeen myös muita investointeja, kuten datakeskusbuumi osoittaa. Myös puolustusteollisuuden kasvu tukee paikallistaloutta eri puolilla ja voi kiihdyttää teknologista kehitystä myös muilla toimialoilla.
– Investoinneilla on monenlaisia taloutta vahvistavia vaikutuksia. Työllistävä vaikutus on keskeinen, mutta joillekin kunnille tuotantolaitokset voivat olla merkittäviä myös pelkästään kiinteistöverojen lähteinä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Tärkeää olisi kuitenkin houkutella investointeja, joissa mahdollisimman suuri osa tuotannon arvonlisäyksestä syntyy Suomessa.
– Datakeskuksissa suomalaisten työllä syntyvä arvonlisäys ei ole kovin merkittävä, mutta vaikkapa vetytalouden tai puolustusteollisuuden tuotannossa se on huomattavasti suurempi, Kallio sanoo.
Kallion mukaan mahdollisuudet houkutella Suomeen korkean lisäarvon investointeja on parantunut, koska monen yliopistokaupungin osaamisklusterit ovat vahvistuneet.
Kuntatalousennuste: Kuntien menot kasvavat tuloja nopeammin
Viime vuoden positiivisten yllätysten ansiosta kuntatalous pääsi ponnistamaan kuluvalle vuodelle ennakoitua paremmista asemista. Kustannusinflaation odotettua voimakkaampi hidastuminen ja menosopeutus ovat tasapainottaneet kuntien käyttötaloutta arvioitua enemmän.
Kuntatalouden myötätuuli on kuitenkin jäämässä väliaikaiseksi, sillä lähivuosina kuntien toimintamenot uhkaavat kasvaa tuloja nopeammin. Erityisesti palkkakustannusten nousu on voimakasta. Myös TE-palvelujen kustannuksia on aiemmin aliarvioitu ja työttömyyden odotettua voimakkaampi nousu sekä työttömyysjaksojen pitkittyminen kasvattavat kuntien etuusmenoja ennakoitua enemmän.
Tulopuolella vaisu suhdanne ja heikko työllisyys painavat verotulojen kasvua ennustejakson alkupuolella. Hyvinvointialueiden palveluverkon karsiminen puolestaan heijastuu kuntien sotekiinteistöistä saamiin vuokratuloihin ensi vuodesta alkaen. Valtio tosin osittain kompensoi näitä vuokratulomenetyksiä vuodesta 2027 lukien.
Vuosille 2025–2027 kasautuu myös merkittäviä määräaikaisia valtionosuusleikkauksia. Nämä rasitteet poistuvat 2028, jolloin valtionosuuksien taso näillä näkymin selvästi nousee.
Kunnat tulevat todennäköisesti jatkamaan talouden sopeuttamista lähivuosina. Kuntarahoitus ennakoi vuodelle 2026 hieman kuluvaa vuotta suurempia veronkorotuksia, mutta sen jälkeen korotustahti hidastuu.
Talouden tasapainottamistoimista huolimatta kuntien vuosikatteissa nähdään selvä pudotus vuosina 2025–2027. Samalla mittavat investointitarpeet ylläpitävät suhteellisen suurta rahoitusalijäämää ja kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2029 mennessä yli viidellä miljardilla eurolla.