Vuonna 2029 tulee kuluneeksi 800 vuotta siitä, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle, nykyisen Turun ylioppilaskylän pohjoispuolelle. Tuolta paikalta alkoi Suomen vanhimman kaupungin historia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuuden vuoden päästä 800-vuotisjuhliaan viettää vanha mutta vetreä, ilmastopositiivinen Turku.
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen kaupungin hiilineutraaliudesta kesäkuussa 2018. Ilmastosuunnitelmassa Turun päästöjä verrataan vuoteen 1990: tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, ja loput kymmenen prosenttia kaupunki kompensoi. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku aikoo olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä enemmän kuin se tuottaa.
Turun ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaupunki on leikannut hiilidioksidipäästöjään noin 600 kilotonnin edestä ja vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamisesta ylitettiin. Tahtia on silti syytä kiristää, sanoo Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.
– Nykytasosta pitäisi leikata vielä 400 kilotonnia ja mitä pienemmiksi päästöt käyvät, sitä hankalampi niitä on vähentää. Työ on edellä aikataulusta, mutta kyllä sitä vielä riittää.
Liikenne sähköistyy odotettua nopeammin
Viime vuosina katu- ja tieliikenne on ollut Turun suurin yksittäinen päästölähde energian käytön ja tuotannon ohella. Energiassa päästöjä on vähennetty nopeasti, liikenteessä verkkaammin. Liikenteen päästöjä on vähennetty 29 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tavoitteena on 50 prosentin vähennys 2015-tasosta vuoteen 2029 mennessä.
Vuonna 2016 Turku sähköisti kokonaisen joukkoliikennelinjan ensimmäisenä Suomessa. Hankkeeseen myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, ja kaupungin joukkoliikenneyhtiö hankki kuusi sähköbussia. Viime vuonna sähköbusseja oli jo 70.
– Viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana olemme painottaneet kilpailutuksissa sähkön käyttöä energialähteenä. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että sähköbussit menivät myös kustannuspuolella kirkkaasti ohi dieselkalustosta, ilmastojohtaja Veivo kertoo.
Elokuussa 2021 astui voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa kuntia ja kaupunkeja lisäämään sähköautojen osuutta ajoneuvohankinnoissaan. Lakimuutoksen yhteydessä kunnat ja kaupungit kantoivat huolta siitä, riittääkö sähköautoja kaikille. Samaa pohdittiin Turussa.
– Kaupunki hankki kolmisenkymmentä henkilöautoa pari vuotta sitten. Silloin oli iso huoli sähköautojen hinnasta ja maahantuojien varastoista, mutta autoja saatiin lopulta huomattavasti ennakoitua nopeammin. Hintakin asettui pelättyä alemmaksi, kertoo Veivo ajoneuvohankinnoista, jotka kaupunki rahoitti Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.
Liikenne sähköistyy nopeasti, ja se auttaa myös Turkua kaupungin päästövähennystavoitteissa. Pelkän sähköistymisen varaan tavoitteita ei silti voi laskea: yksityisautoilua tulee vähentää.
– Kaksi kolmasosaa liikkumisesta pitäisi tapahtua joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Nyt autoilun osuus on noin puolet, ja niillä paikkeilla se on pyörinyt pitkään.
Kestävän liikkumisen mallia haetaan maailmalta, esimerkiksi Pohjois-Saksan Rostockista ja Belgian Gentistä. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähempää: Oulussa on panostettu pyöräilyyn, Tampereella raitioliikenteeseen. Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on Euroopan terävintä kärkeä.
– Jos nämä laitetaan yhteen ja lisätään mukaan vielä Turun jokiranta kävelykeskustana, saadaan liikkumisen kannalta aika lailla täydellinen kaupunki, Veivo pohtii.
Vetoapua verkostoista
Ilmastotyössä Turku vannoo verkostojen ja yhteisten mallien nimeen. Kaupungin ilmastosuunnitelma noudattaa yleiseurooppalaista Covenant of Mayors (CoM) -sitoumusta, joka on maailman laajin paikallistason ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma. CoM-kunnat ja -kaupungit saavat verkostolta esimerkiksi toimenpidesuosituksia, koulutusta ja opastusta sekä tukea ilmastotyön seurantaan.
– Euroopan komissio myös arvioi ja validoi laskelmat ja suunnitelmat. Ne raportoidaan kahden vuoden välein maailmanlaajuiseen järjestelmään, Veivo kertoo.
Turku on mukana myös Hinku-verkostossa, ja yhteistyö eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä on tiivistä. Kuntaliiton ILMAVA-valmennuksessa Turku, Tampere ja Lahti tekivät vertaisarvioinnit kaupunkien ilmastojohtamisesta. Valmennuksen järjestämistä tukivat ympäristöministeriö, Sitra, Kuntarahoitus ja Kestävä Lahti -säätiö.
– Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, siinä opitaan toisilta koko ajan. Kansainväliset verkostot ovat myös erittäin tärkeitä. Yhteiset opit eivät rajoitu Suomeen.
Turussa työn vahvuus on sen systemaattisuus. Ilmastotavoitteet ovat osa kaupungin energiapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja vetovoimaa; työ on koko kuntaorganisaation yhteinen asia. – Esimerkiksi kaupungin yrityspalveluissa on vahva näkemys siitä, että ilmastotyö on iso menestystekijä Turun seudulle. Se tuo sijoituksia ja uutta yritystoimintaa tänne. Kunnianhimoisen ilmastotyön edut ovat aika suuret.
Lue myös:
- Sähköbussit, latausratkaisut ja huolto Turun bussilinjalle 1
- EU-direktiivi sähköistää kuntien ajoneuvohankinnat – biopolttoaineet jäämässä taka-alalle
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.
Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jonne Mattila, Pasi Leino, Turun kaupunki