Elinkaarimallin ABC – Osa 1: Mikä on elinkaarimalli?

Yksinkertaisuus on kaunista

Oletko valmiina, tässä se tulee: Elinkaarimalli on sopimuskokonaisuus, jolla rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Noin, siinä se oli. Elinkaarimallin tarkoitus ja lopputulos ei ole siis lainkaan monimutkainen, ja mikäli joku toista väittää, on hän väärässä tai yrittää johtaa tarkoituksella harhaan.

Eipä olisi kuitenkaan kummoinen suoritus, ellen tarjoa yllä esitetylle määritelmälle enempää lihaa luiden ympärille. Elinkaarimallilla siis voidaan toteuttaa hankkeita – niitä rakennuksia, joita kunnat ja kaupungit tarvitsevat. Kun hanke toteutetaan elinkaarimallilla, voidaan puhua elinkaarihankkeesta. Ja se elinkaarihanke koostuu sitten kolmesta sopimuksesta: puitesopimus, urakkasopimus, palvelusopimus.

Elinkaarihankkeen kokonaisuus vaihe vaiheelta

Rakennushankkeen kulku voidaan karkeasti jakaa seuraaviin osiin: tarveselvitys, suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja takuuvaihe. Näistä vaiheista elinkaarihankkeen ulkopuolelle jää siis ainoastaan tarveselvitys ja joitakin edellä mainittuun suunnitteluun sisältyviä vaiheita kuten hankesuunnittelu.

Suunnittelu ja rakentaminen yhdessä

Rakennushankkeessaon luonnollista, että rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen näyttelevät yhdessä toista rakennuksen elinkaaren kannalta keskeistä pääosaa (juonipaljastus: toinen on ylläpito). Elinkaarihankkeessa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, koska meille on tarjolla jo valmis sopimus näiden vaiheiden toteuttamiseksi. Suositeltava sopimus elinkaarihankkeen rakentamisvaiheeseen on KVR-sopimus, eli kokonaisvastuurakentamissopimus, jossa sopimuksen toinen osapuoli – urakoitsija – suunnittelee ja rakentaa kohteen. KVR-urakoitsija siis vastaa käyttämistään suunnittelijoista ja mahdollisista käyttämistään alihankkijoista. Alihankkijahan on sellainen toimittaja, rakentaja jne., joka toteuttaa jonkin pienemmän määritellyn urakan osan.

Ylläpito vie parhaan pääosan Oscarin

Paraskaan rakennus ei kestä ilman ylläpitoa. Se on siis rakennuksen elinkaaren kannalta keskeisessä roolissa ja näin ollen myös elinkaarihankkeen keskiössä. Elinkaarimallin sopimuskokonaisuudessa rakennuksen ylläpitoon ja takuuaikaan otetaan kantaa palvelusopimuksella. Tässä vaiheessa on luontevaa ottaa käyttöön myös uusi termi: palveluntuottaja. Palveluntuottaja on se sopimuksen osapuoli, joka suunnittelee, rakentaa ja tarjoaa tarvittavat ylläpitopalvelut rakennukselle. Huomasit varmasti, että voimme hyvin puhua palveluntuottajasta ja urakoitsijasta synonyymeinä. No minä käytän tästä eteenpäin mieluummin palveluntuottajaa, ja etpähän sitten ihmettele, kun sellainen termi eteen tupsahtaa.

Nyt tarkkana, tässä tulee elinkaarihankkeen paras osa. Palvelusopimus määrittelee palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet, kun rakennus on valmis ja otettu käyttöön. Palvelusopimuksen ja niin ollen ylläpidon vastuun pituudeksi on vakiintunut melko lailla 20 vuotta. Tuon ajan palveluntuottaja vastaa rakennuksen kunnosta ja sen tulee tuottaa sovitut ylläpito- ja kiinteistönhoitopalvelut sovittua maksua vastaan. Palvelusopimukseen sisältyviä palveluita ovat tyypillisesti ainakin kiinteistön ylläpito ja hoito, korjaukset ja siivous. Elinkaarihankkeessa palveluntuottajan (urakoitsijan) takuuaika ja vastuu suunnittelusta ja rakentamisesta laajenee palvelusopimuksen kautta kahteenkymmeneen (20) vuoteen. Takuuaika on siis kymmenkertainen tavanomaisien urakkasopimuksien takuuaikoihin verrattuna.

Koko paketti yksissä kansissa

Sopimusteknisenä nyanssina mainittakoon vielä, että elinkaarihankkeessa KVR-urakkasopimus, siis suunnittelu ja rakentaminen, ja palvelusopimus, eli ylläpidon vastuut, nivotaan saumattomasti yhteen niin kutsutulla puitesopimuksella. Puitesopimus on elinkaarihankkeen kattosopimus, joka yhdessä urakka- ja palvelusopimuksen kanssa määrittelee palveluntuottajan kokonaisvastuun.

Sellainen se elinkaarimalli on. Seuraavassa blogissani tulen käsittelemään elinkaarimallin käyttötarkoituksia, eli milloin kunnan ja kaupungin on syytä harkita elinkaarimallin käyttämistä hankkeissaan. Niin, ja siinä taidan sitten samassa yhteydessä kertoa myös niistä elinkaarihankkeen hyödyistä.

Juho Paananen
Kirjoittaja työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.

Lue myös:

Elinkaarimallin ABC – Johdanto: Lämpiöstä parrasvaloihin

Elinkaarimallin ABC – Osa 2: Mihin sitä elinkaarimallia tarvitaan?

Elinkaarimallin ABC – Osa 3: Mitä elinkaarihanke maksaa?