Kuntien johdon ja päättäjien työn saatetaan ajatella heijastuvan vain kuntaan tai korkeintaan alueeseen. Päätöksien vaikutukset ulottuvat kuitenkin jopa yli maan rajojen.
Kuntajohdon jo valmiiksi täysi työpöytä täyttyy entisestään, kun TE-palvelut siirtyvät vuoden alussa kunnille. Toimintaympäristön muutoksen keskellä pito- ja elinvoimaa on kehitettävä ja taloutta tasapainotettava. Ratkottavana on pieniä ja suuria ongelmia. Etenkin pienissä kunnissa johtajan täytyy olla monen alan ja tason asiantuntija tai vähintään kasvettava sellaiseksi.
Vaikka kunnilta on siirtynyt tehtäviä toisaalle, niiden vaikuttavuus ihmisiin ja yhteiskuntaan on yhä suuri. Kunta on Suomessa edelleen se perusyksikkö, jossa arkea eletään, ihmisten elämään vaikuttavia keskeisiä päätöksiä tehdään ja tulevaisuuksia visioidaan. Kunnissa tehtävän työn ja päätösten vaikutukset eivät kuitenkaan lopu kunnan, maakunnan tai edes maan rajalle. Kunnissa rakennetaan koko Suomen menestystä ja kilpailukykyä.
Yritykset ovat keskeisessä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa. Sijainnilla on merkitystä, mutta monet kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä myös esimerkiksi onnistuneiden kaavoitus- ja infrastruktuuriratkaisujen, sujuvien lupaprosessien sekä toimivien liikennejärjestelyjen ja hyvien elinolosuhteiden avulla. Samaan aikaan ne tietysti käyvät keskustelua kunnassa jo toimivien yritysten kanssa niiden toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä tarpeista.
Yhteistyöllä alueen ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa pyritään varmistamaan työvoiman saatavuus. Valtiolla on toki yritysten ja investointien houkuttelussa oma roolinsa, mutta kunnissa tehtävät yksittäiset päätökset luovat kokonaisuuden ja rakentavat pitkällä aikavälillä menestystä ja kokonaiskuvaa Suomesta.
Samalla käsitys Suomesta vaikuttaa mahdollisuuksiin ylläpitää pito- ja elinvoimaa paikallisesti. Mitä parempia maamme kilpailukyky ja kuva meistä ovat, sitä enemmän saamme tänne investointeja. Menestys ruokkii menestystä. Tällä hetkellä kuva Suomesta, etenkään sen taloudesta, ei valitettavasti ole kovin ruusuinen. Tämä on tiedossa muuallakin. Sijoituksemme IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on pudonnut kahtena vuonna peräkkäin, ja viime vuodesta pudotusta tuli jopa neljä sijaa.
Kilpailukyky on yksi mittareista, joita maailmalla seurataan. Siihen vaikuttavat tietysti myös geopoliittiset riskit ja niiden hallinta, valtiotasolla asetetut tavoitteet ja moni muu sellainen asia, joihin liittyvät päätökset tehdään jossain muualla kuin kuntien neuvotteluhuoneissa. Mutta yritystoiminnan edellytyksiin ja sitä kautta työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin kunnissa on mahdollisuudet vaikuttaa. Tämän osa-alueen valinnoissa kunnan johdolla ja kunnissa tehtävillä päätöksillä on keskeinen, rajat ylittävä rooli.
Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja