Esa Kallio: Kuntien talous kääntyy negatiiviseksi – edessä vaikeita päätöksiä

Valtionvarainministeriön synkät luvut ja julkisen talouden säästökohteet ovat olleet vaalikevään kuuma peruna. Kulukuuri on edessä myös kunnissa. Sopeuttamisvalintoja joudutaan tekemään harvinaisen hankalassa talouden tilanteessa.

Debattien kiivaudesta voi päätellä, että aihe ei ole helppo. Yksimielisyyttä lienee vain siitä, että jotain on pakko tehdä. Keskustelu virisi valtiovarainministeriön joulukuussa julkistamista synkistä luvuista, joiden mukaan julkista taloutta tulisi seuraavien kahden vaalikauden aikana vahvistaa yhdeksällä miljardilla eurolla. Maaliskuun alun meno- ja rakennekartoituksessa VM listasi säästömahdollisuuksia ja keinoja karsia julkisen talouden menoja. Listoilla vilahtaa myös kuntien valtionrahoitus.

Suomella on velkaa jo yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Inflaatio ja korkokustannusten nousu synkistävät julkisen talouden tilannetta entisestään. Puolustusmenot ovat kasvussa ja vihreä siirtymä tarvitsee investointeja toteutuakseen. Yhtälö on hankala. Valtionvarainministeriön mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin tason 15 vuoden kuluttua, jos suunta ei muutu.

Kuntarahoitus antaa oman ennusteensa talouden tilasta neljännesvuosittain julkaistavassa suhdanne-ennusteessa, joka sisältää myös kuntaosion. Maaliskuun ennusteessamme oli ensimmäistä kertaa mukana oma painelaskelmamme kuntatalouden kehityksestä.

Vuoden 2023 taloussuunnittelussa kunnat eivät ehtineet täysimääräisesti huomioida voimakkaasti nousutta inflaatiota, palkkaratkaisuja ja korkotasoa, jotka nostavat kuluja. Kunnat kyllä ennustavat talouksiinsa voimakasta negatiivista käännettä vuonna 2024 ja lähes puolet kunnista ennustaa taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Oman painelaskelmamme mukaan kuntien talouden tilanne on niiden omia arvioita merkittävästi synkempi. Laskelmassamme kuntien vuosikate putoaa noin miljardilla eurolla ja lainamäärä kasvaa ylimääräisellä kahdella ja puolella miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä. Lainojen laskennallinen takaisinmaksuaika kasvaa viidestä 17 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kuntien investointikyky heikkenee.

Kuntien investointitarpeet ovat kuitenkin säilyneet lähes ennallaan, vaikka sote-palveluista vastaavat nyt hyvinvointialueet. Nykytilanteessa investointeja on harkittava aiempaakin huolellisemmin. Niitä tulisi tehdä vain toimintaa kehittäviin sekä taloutta ja kestävää kehitystä vahvistaviin hankkeisiin. Investoinnin tarvetta ja tärkeyttä arvioitaessa investoidun euron tehokkuuden tulevaisuudessa pitäisi olla keskeisin kriteeri.

Myös hyvinvointialueet ovat ennustaneet niiden ensimmäisen vuoden talouden alijäämän olevan yhteensä miljardiluokkaa. Kun valtion on tuettava myös hyvinvointialueita, mitkä ovat sen mahdollisuudet auttaa kuntasektoria?

Jotta talouden alamäki saadaan hallintaan, kuntienkin on pakko sopeuttaa. Toimintojen luonteesta johtuen tulopuolen sopeuttaminen on hankalaa, kun kustannusten nousua ei voida täysimääräisesti siirtää asiakashintoihin. Kulujen leikkaamismahdollisuudet ovat aikaisempaa kapeammat, käytännössä leikkauksia on mahdollista tehdä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista tai elinvoimaa vahvistavista palveluista. Koulutuksen ei pitäisi olla leikkauslistan kärkipäässä, kunnissa tuskin on myöskään haluja karsia kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Tuloja voisi kasvattaa veronkorotuksilla, mutta inflaation myötä elinkustannukset ovat nousseet. Veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa entisestään.

Koko julkinen sektori on nyt epämiellyttävien valintojen edessä. Synkältä näyttävä tulevaisuus tarjoaa kuitenkin tilaisuuden tarkastella nykyisiä toimintamalleja – kenen on järkevä tehdä, mitä ja miten? Kuntien välisellä yhteistoiminnalla on mahdollisuus nopeastikin löytää järkeviä ratkaisuja ja saada toimintaan lisää tehokkuutta. Katse kannattaa kenties kääntää naapurin suuntaan. Yhteistyö voisi avata uusia mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja


Kuntien taloutta käsittelemme myös Huomisen talous -podcastin 28.3. julkaistussa Kuntatalous ristitulessa -jaksossa sekä 5.4. pidettävässä Talous & kunnat -tapahtumasarjassamme.