Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakka on panostanut kunnianhimoisesti ilmasto- ja -ympäristötoimiin jo yli 20 vuoden ajan. Energiatehokkuus on jo pitkään ollut yhtiölle arkipäivää, ja nyt katse on kääntynyt yhä vahvemmin hiilijalanjälkeen ja epäsuoriin päästöihin. Kuntarahoitus nostaa Sivakan kaltaisia toimijoita ja näiden oppeja kestävästä rakentamisesta esiin osana vihreän rahoituksen 10-vuotisjuhlaa.
Sivakka on onnistunut eliminoimaan omassa toiminnassaan lähes kaikki suorat ja epäsuorat energiankäytöstä aiheutuvat päästöt. Yhtenä konkreettisimmista osoituksista tästä on Oulun Kaukovainiolle valmistunut Hiirihaukantien kerrostalo. Vuonna 2021 valmistunut rakennus toteutettiin osana Kaukovainion alueen kehittämistä, ja se toimi EU:n MAKING-CITY-hankkeen koerakennuskohteena.
Hiirihaukantien keskeisin innovaatio on hybridilämmitysratkaisu, jossa yhdistyvät lämpöpumpputeknologia, kaukolämmön paluulämpö sekä erilaiset hukkalämmöt. Ratkaisun ansiosta tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä on pystytty painamaan lähes nollaan.
Kohteessa on panostettu laajasti myös talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan sekä energiankulutusta että asumisoloja.
Hiirihaukantie on lunastanut odotukset
Hiirihaukantie on yltänyt sille asetettuihin tavoitteisiin.
– Energiankäytön toteuma on rakennuksessa poikkeuksellisen alhainen ja talo on ennätyksellisen energiatehokas, Oulun Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä iloitsee.
Asukkaiden arjessa hybridijärjestelmä näkyy ennen kaikkea tasaisena sisälämpötilana ja hyvänä sisäilmana ympäri vuoden.
– Asukkaat eivät tiedosta sitä, miten lämpö ja viileys tuotetaan. Kokemukset ovat melko neutraaleja, mutta tyypillisesti taloissa, joissa on viilennys, asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä, Hätälä kertoo.
Hiirihaukantie ei jäänyt yksittäiseksi kokeiluksi. Oulussa on sittemmin toteutettu useita vastaavia hybridilämmitysratkaisuja. Parhaillaan Sivakalla on käynnissä 250 asunnon peruskorjaushanke Oulun Puolivälinkankaalla.
– Tämä peruskorjaus on mittakaavaltaan Hiirihaukkaa huomattavasti suurempi. Vuosikymmeniä vanhoihin taloihin lisätään viilennys, ja sisälämpötilojen hallinta paranee olennaisesti, Hätälä kuvailee.
Huomio siirtyy energiasta hiilijalanjälkeen
Sivakassa kestävyys käsitetään laajemmin kuin pelkkänä ilmasto‑ ja ympäristökysymyksenä. Yhtiölle se tarkoittaa myös rakennusten pitkäikäistä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Tämä ajattelutapa juontaa juurensa jo 1990‑luvulle, jolloin Sivakka siirtyi hoitamaan rakentamista omana toimintanaan ja pitkäaikainen käytettävyys nousi suunnittelun keskeiseksi kriteeriksi.
Energiansäästöön havahduttiin alun perin kustannusten kautta, mutta sittemmin mukaan tuli vahvasti vastuullisuusnäkökulma. Sivakka raportoi toiminnastaan vapaaehtoisesti VSME-standardin mukaisesti.
Nyt, kun energiankäytöstä aiheutuvat päästöt ovat lähellä nollaa, yhtiön huomio on siirtynyt hiilijalanjäljen hallintaan sekä niin sanottuihin Scope 3 -päästöihin, joita syntyy muun muassa ylläpitotoimissa ja kiinteistöhuollossa. Uudisrakentamista pyritään jatkossa vähentämään ja vanhaa korjaamaan aiempaa enemmän.
Yhtiössä on parhaillaan työn alla vähähiilisyyspolku, jonka yhteydessä määritellään pitkän aikavälin tavoitteet rakentamisen ja korjaamisen hiilijalanjäljelle.
– Tällä hetkellä ei ole tiedossa teknologioita, joilla rakentamisesta saataisiin nollapäästöistä. Tavoittelemme hiilijalanjäljen hallittua pienenemistä. Jatkamme myös energiankäytön pienentämistä, se on ympäristön kannalta edelleen tärkeää.
Sivakka on jo aloittanut hiilijalanjälkilaskennan selvittämällä 2025 käynnistyneiden hankkeiden hiilijalanjäljen.
– Nykyrajat alittuvat, mutta vaatimukset kiristyvät seuraavan kerran jo vuonna 2029. Uusien rajojen alittaminen vaatii työtä muun muassa materiaalivalinnoissa.
Yhtiö on testannut muun muassa vähähiilistä betonia, mutta sen ominaisuudet eivät vielä vastaa tavallista betonia. Muun muassa kuivumisaika on pidempi. Hätälä suhtautuu tulevaisuuteen luottavasti.
– Luotan siihen, että betoniteollisuus tulee löytämään keinoja vähähiilisemmän betonin valmistamiseksi. Betonilla on kuitenkin rakentamisessa ylivertaisia ominaisuuksia.
Sivakan tekeminen on myös Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerien läpi katsottuna esimerkillistä.
– Vihreä rahoitus on innostanut meitä lisäämään ja jatkamaan ponnisteluja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Se on myös auttanut meitä tekemään näkyväksi sitä, mitä teemme, Hätälä kiittelee.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.