Kaikki ajankohtaiset

Pääekonomisti

|

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden koronataantuma on jäämässä pelättyä lievemmäksi

Otsikkokuva suhdanne-ennuste Q4 2020
Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen luvut 2.12.2020

Kuntarahoituksen tuoreessa suhdanne-ennusteessa vuoden 2021 bkt-kasvun ennakoidaan jäävän kahteen prosenttiin vuoden jälkipuoliskon ripeästä elpymisestä huolimatta. Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.

– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin. Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus. Tärkein syy Suomen talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kotimaisen teollisuuden tilauskanta oli koronakriisin alkaessa kohtalaisen vahva, mikä on auttanut ylläpitämään tuotannon tasoa tilausten määrän vähentyessä. Teollisuuden jälkisyklisyys voi tulevan talven aikana osoittautua myös ongelmaksi, ja se saattaa hidastaa myös pandemian jälkeistä elpymistä. Toisaalta Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla taloustilanne on pysynyt keskimääräistä parempana.

Kuntarahoituksen ennuste perustuu oletukseen, että kattava rokotesuoja saavutetaan ensi kesään mennessä. Jos aikuisväestön riittävä rokottaminen saadaan vietyä läpi jo aiemmin, myös talouden elpyminen aikaistuu ja vuoden 2021 bkt-kasvu voi olla tuntuvastikin ennustettua ripeämpää.

Työllisyys on toipunut kevään koronashokista odotettua paremmin. Kuntarahoitus arvioi nyt keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin. Samaan aikaan kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt selvään nousuun, ja heitä on jo yli 80 000.

Katse on siirrettävä jo pandemian jälkeiseen aikaan: kuntataloudessa pitkän aikavälin ongelmat yhä ratkaisematta

– Alun elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen, pääekonomisti Vesala sanoo.

Kuntatalouden kannalta vuosi 2020 tulee valtion koronatuet huomioiden olemaan merkittävästi edellisvuotta parempi. Tulonsiirrot kuitenkin hämärtävät kokonaistilannetta. Kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole korona-aikana hävinneet, päinvastoin.

– Koronakriisi on radikaali poikkeustilanne, ja sen lisäksi näkymää sumentavat mahdollisesti eteenpäin nytkähtävän sote-uudistuksen vaikutukset. Koronapandemia ja sote-uudistus aiheuttavat tilastopoikkeamia, joiden ei pidä antaa hämätä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä. Lisäksi sote-uudistuksen myötä kuntien rahoituksen rakenteet muuttuvat ääripäissä: vahvimman veropohjan kunnat joutuvat luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saavat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja. Heikoimman veropohjan kunnissa käy päinvastoin.

– Sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle kuntatalouden vastuulle jäävien alijäämien tasapainottamiseen jää entistä vähemmän vaihtoehtoja. Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Kallio sanoo.

Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti, 050 532 0702, timo.vesala@kuntarahoitus.fi
Esa Kallio, toimitusjohtaja, 050 337 7953, esa.kallio@kuntarahoitus.fi