Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin vuodesta 2025
- Konsernin tammi–joulukuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* laski 1,5 % (+2,9 %) 178 miljoonaan euroon (181 miljoonaa euroa). Korkokate* oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ollen 260 miljoonaa euroa (260 miljoonaa euroa). Vertailukautta suuremmat kulut heikensivät liikevoittoa ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia.
- Liikevoitto* oli 193 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 14 miljoonaa euroa (-16 miljoonaa euroa). Muutokseen on vaikuttanut etenkin konsernin keskeisillä varainhankintamarkkinoilla tapahtuneet korkojen sekä luottoriskilisien muutokset.
- Tilikauden kulut* olivat 86 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa). Kulut kasvoivat pääasiassa henkilöstö- ja hallintokulujen sekä palkkiokulujen nousun vuoksi.
- Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) pysyi edelleen vahvalla tasolla, ja se oli joulukuun lopussa 13,1 % (12,3 %).
- Konsernin CET1-vakavaraisuus on edelleen erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 94,0 % (107,7 %). Vakavaraisuutta laski vuoden 2025 alussa voimaan tullut CRR III -sääntely, jonka seurauksena vakavaraisuussuhde laski noin 10 %-yksikköä lähinnä vastuunarvonoikaisuriskin kasvusta johtuen. CET1-vakavaraisuus oli yli kuusinkertainen verrattuna 15,1 %:n (15,0 %) kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen vaaditut pääomapuskurit huomioiden.
- Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* oli joulukuun lopussa 38 510 miljoonaa euroa (35 787 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 7,6 % (8,6 %). Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus* kasvoi 0,6 % (17,1 %) tammi–joulukuussa 2025 ja oli yhteensä 5 088 miljoonaa euroa (5 056 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus* oli 1 895 miljoonaa euroa (1 825 miljoonaa euroa).
- Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitetun vihreän rahoituksen määrä* oli 9 111 miljoonaa euroa (6 817 miljoonaa euroa) sekä yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän yhteiskunnallisen rahoituksen määrä* 2 775 miljoonaa euroa (2 536 miljoonaa euroa). Uuden kestävän kehityksen lainan määrä oli 710 miljoonaa euroa (38 miljoonaa euroa). Edellä mainitun kestävän rahoituksen yhteismäärä kasvoi 34,1 % (33,6 %) edellisvuoteen verrattuna. Sen osuus pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia* kasvoi 6,5 %-yksikköä 32,7 %:iin (26,2 %-yksikköä).
- Pitkäaikainen uusi varainhankinta* vuoden aikana oli 10 019 miljoonaa euroa (8 922 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä* oli joulukuun lopussa 49 117 miljoonaa euroa (46 737 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan* osuus oli 45 042 miljoonaa euroa (43 328 miljoonaa euroa).
- Konsernin kokonaislikviditeetti* on erittäin vahva, ja se oli tilikauden lopussa 11 636 miljoonaa euroa (11 912 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli joulukuun lopussa 225 % (339 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 121 % (124 %).
- Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,83 euroa osakkeelta, yhteensä 71,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 osinkoa maksettiin 1,86 euroa osakkeelta, yhteensä 72,7 miljoonaa euroa.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2024 lopun tilannetta, ellei toisin mainita. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
Konsernin avainluvut
| 1–12/2025 | 1–12/2024 | Muutos, % | |
| Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* | 178 | 181 | -1,5 |
| Liikevoitto (milj. euroa)* | 193 | 166 | 16,3 |
| Korkokate (milj. euroa)* | 260 | 260 | 0,0 |
| Pitkäaikainen uusi asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 5 088 | 5 056 | 0,6 |
| Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* | 10 019 | 8 922 | 12,3 |
| Kulu–tuottosuhde, %* | 25,9 | 27,7 | -6,5** |
| Oman pääoman tuotto (ROE), %* | 7,9 | 7,2 | 10,3** |
| 31.12.2025 | 31.12.2024 | Muutos, % | |
| Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* | 37 909 | 35 173 | 7,8 |
| Kestävän rahoituksen määrä (milj. euroa)* | 12 595 | 9 391 | 34,1 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 55 634 | 53 092 | 4,8 |
| Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| Omat varat yhteensä (milj. euroa) | 1 706 | 1 646 | 3,6 |
| CET1-vakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Tier 1 -vakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Kokonaisvakavaraisuus, %*** | 94,0 | 107,7 | -12,7** |
| Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % | 13,1 | 12,3 | 6,0** |
| Henkilöstö | 185 | 178 | 3,9 |
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.
** Suhdeluvun muutos.
*** Vakavaraisuusluvut 31.12.2025 on laskettu voimassa olevan CRR III -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2025
”Liiketoimintamme eteni odotusten mukaisesti. Varainhankintamme näkökulmasta vuosi oli odotettuakin parempi. Epävarmasta markkinasentimentistä huolimatta sijoittajakysyntä oli vahvaa, viitelainat ja muut varainhankinnan järjestelyt onnistuivat, ja niiden myötä myös varainhankinnan kustannukset laskivat vuoden loppuun mennessä alkuvuoden 2025 korkeilta tasoilta.
Asiakkaidemme rahoituskysyntä pysyi pitkälti edellisvuoden tasolla. Kuntien taloustilanne ei ollut helppo, kun Suomen talouden odotettu kasvu ei päässytkään vauhtiin, ja valtiolta kunnille siirtyneet työllisyydenhoitokustannukset ovat olleet ennakoitua korkeampia. Kunnat ovat silti onnistuneet hyvin sopeutustoimissaan, ja rahoitustarpeet pysyivät siksi edellisvuoden tasolla mittavista investointiohjelmista huolimatta. Erityisesti suurissa kaupungeissa kasvu vaatii jatkuvia lisäpanostuksia.
Valtion tukemassa asuntotuotannossa rahoituksen kysyntä ylitti odotuksemme, vaikka korkotukilainavaltuuksia leikattiin puolella miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi hallitus on esittänyt mittavia leikkauksia tulevien vuosien valtuuksiin. Suomen hyvin toimivan ja kansainvälisesti arvostetun asuntotuotantojärjestelmän heikentäminen on lyhytnäköistä: järjestelmän alas ajamisen sijaan meidän tulisi vahvistaa ja kehittää sitä. Asuntorakentaminen myös vaikuttaa merkittävästi maamme talouskehitykseen työllisyysvaikutuksensa ja muille toimialoille ulottuvien kerrannaisvaikutustensa myötä.
Yksi vuoden kohokohdistamme oli Onnellisuusrahaston perustaminen. Asiakkaamme edistävät omalla työllään ja meidän rahoituksemme mahdollistamina näitä onnellisuuden perusrakenteita joka päivä. Onnellisuusrahaston avulla haluamme sekä tehdä heidän ponnistelujaan näkyviksi että lisätä keskustelua siitä, millaisilla toimilla yhteiskuntamme ylläpitää ja kehittää rakenteita, joiden pohjalle voimme rakentaa entistäkin toimivampaa, tasa-arvoisempaa, kaikille turvallista ja tulevaisuuden kasvun mahdollistavaa Suomea.”
Näkymät vuodelle 2026
Euroalueen suhdanneodotukset vuodelle 2026 ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet. Maailmankaupan ja geopolitiikan epävarmuuksista huolimatta palvelualojen hyvä vire on pitänyt työttömyyden matalana ja yksityisen kulutuksen kasvussa. EKP:n koronlaskut ovat myös tukeneet investointeja, jotka ovat kääntymässä trendinomaiseen nousuun.
Silti Euroopan talouteen kohdistuu monenlaisia riskejä. Donald Trumpin kauppapolitiikan lopullisiin vaikutuksiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta ja geopoliittinen toimintaympäristö on yhä epävakaassa tilassa. Yhdysvaltain talous on eräänlaisella vedenjakajalla, jossa kasvun normaali hidastuminen voi muuttua odotettua syvemmäksi matalasuhdanteeksi. Kiina puolestaan kamppailee talouden alati pahenevien rakenneongelmien kanssa. Ulkoisen toimintaympäristön haasteiden lisäksi Eurooppaa vaivaavat valtioiden velkaantuminen, heikko kilpailuasema teknologiamurroksissa sekä turvallisuuspoliittiset riskit, joiden vuoksi resursseja joudutaan kohdentamaan puolustukseen huomattavasti aiempaa enemmän.
Euroalueen rahapolitiikassa ei näillä näkymin ole luvassa suuria muutoksia. Talouden maltillinen – joskin epävarma – elpyminen jatkuu ja inflaatio on palautunut lähelle EKP:n tavoitetta. Markkinat odottavat EKP:n ohjauskorkojen pysyvän vuonna 2026 vakaina. Julkiset hankkeet puolustuksen, huoltovarmuuden ja infrastruktuurin vahvistamiseksi kasvattavat valtioiden lainatarpeita, mikä voi edelleen aiheuttaa jonkin verran nousupainetta pitkiin korkoihin. Sama vaikutus olisi Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisella käynnistymisellä. Suhdanne-elpymisen jatkuessa rahapolitiikka saattaa maltillisesti kiristyä vuodesta 2027 alkaen, mitä markkinakorot voivat ennakoida jo 2026 puolella.
Suomen talouden suhdannekäänne on viivästynyt, mutta vuonna 2026 kasvua tukevia tekijöitä pitäisi olla jo enemmän. Työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kotimainen kulutus elpyy vähitellen. Vihreän siirtymän investointihankkeet sekä risteilijä- ja jäänmurtajatilaukset vahvistavat myös kasvua. Julkisen talouden alijäämä alkaa hitaasti pienentyä.
Kuntien määrätietoisista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden rahoitusalijäämä näyttäisi kasvavan varsin tuntuvasti vuonna 2026. Kuntataloutta rasittavat sotesiirtojen täsmäytyksen aiheuttamat valtionosuusleikkaukset, palkankorotusten paisuttamat henkilöstömenot sekä suurten kaupunkien mittavat investointitarpeet. Korkea työttömyys puolestaan nostaa työllisyyden hoitoon liittyviä kustannuksia ja heikentää verotuloja.
Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vaisuus on edelleen talouden heikko kohta eikä niistä ole luvassa oleellista vetoapua vielä vuonna 2026. Vapaarahoitteinen uudistuotanto tuskin kasvaa merkittävästi, sillä vapaiden vuokra-asuntojen ja myymättömien omistusasuntojen määrä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Valtion tukema asuntotuotanto puolestaan uhkaa selvästi vähentyä korkotukilainavaltuuksien voimakkaan supistumisen vuoksi.
Kuntarahoitus-konsernin palkkiokulut voivat nousta merkittävästi vuonna 2026 perustuen Kuntien takauskeskuksen vuonna 2025 tekemään päätökseen takauskeskukselle maksettavan takausprovision korotuksesta. Takausprovisiota maksetaan Kuntarahoituksen varainhankinnalle takauskeskuksen myöntämistä takauksista. Takauskeskus on päättänyt korottaa takausprovisiota yli kolminkertaiseksi taatun varainhankinnan määrästä laskettuna.
Konsernin riskiaseman arvioidaan edelleen säilyvän vakaana. Myös konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953
Johtaja, talous, Erika Fredman, puh. 050 588 0263
Lisätietoja toiminnastamme viime vuonna saa vuosikertomuksestamme, joka ilmestyy arviolta 5.3.2026. Samaan aikaan julkaisemme myös vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan pilari III -selvityksen (saatavilla vain englanniksi) sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.