Kunnanjohtaja Jouni Eho, mitä kaikkea Pyhtää on ulkoistanut?
”Isoimpana ulkoistuksena on sote, joka haukkaa kunnan 30 miljoonan vuosibudjetista yli puolet. Kiinteistöjen huolto ja ylläpito on ulkoistettu noin 2,5 miljoonalla eurolla, ja Cursor Oy kehittää kunnan matkailua ja tuottaa muita elinkeinopalveluita noin 230 tuhannella eurolla. Lisäksi kunta ostaa eri tukipalveluita, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa 200 tuhannella eurolla vuodessa. Myös ICT-palvelut hankintaan talon ulkopuolelta, tämäkin kustantaa hieman alle 200 tuhatta euroa. Kaavoitusta ostetaan 70 tuhannella eurolla, ja kuntamarkkinointia hoitaa Filmbutik 50 tuhannella eurolla vuodessa. Näiden lisäksi kuntalaisille tarjotaan vuosittain noin 700 tuhannen euron edestä palveluseteleitä. Vuonna 2020 ostopalveluiden osuus kunnan menoista oli noin 69 prosenttia.”
Mistä ajatus palveluiden laajamittaisesta ulkoistuksesta sai alkunsa?
”Taustalla on kustannuskehitys: 2010-luvun alkupuolella Pyhtään kulut kasvoivat noin 10 prosentilla vuodessa. Kuntapäättäjät totesivat, että näin ei voi jatkua. Kunnan palvelustrategia uusittiin silloisen kunnanjohtajan Olli Nuuttilan johdolla. Silloin päätettiin, että jos kumppani tuottaa palvelua paremmin ja kustannustehokkaammin, ei kunnan kannata tehdä sitä itse.”
Mitä hyötyjä laajoilla ulkoistuksilla on saavutettu?
”Tavoitteena oli, että kustannusten nousu rajoitettaisiin kolmeen prosenttiin vuodessa. Todellisuudessa kasvu on jäänyt alle prosenttiin vuodessa, eli 10 prosentin vuosivauhdista on tultu reippaasti alaspäin. Asukkaat ovat myös erittäin tyytyväisiä palveluihin: esimerkiksi vuonna 2017 tyytyväisyys silloiseen sote-kumppaniin Attendoon oli kyselyissä 4,61 asteikolla yhdestä viiteen. Sopimus kannustaa satsaamaan palvelun laatuun: hyvästä asiakastyytyväisyydestä maksetaan palkkio, huonosta saa sanktion.”
Miten toimintaa kehitetään jatkossa? Vieläkö on ulkoistettavaa?
”On vaikea nähdä, että kunnan itse tuottamia palveluja tästä enää rankasti supistettaisiin. Rakennusvalvonnassa tosin saattaa olla tehtäviä, joita voisi ostaa muualta: esimerkiksi valmistelevia tehtäviä voitaisiin täydentää ostopalveluilla. Näin voisimme varmistaa, että saamme jatkossakin osaajia kilpailluilla työmarkkinoilla. Pula osaajista on kova, ja pienen kunnan on hankala kilpailla isojen työnantajien kanssa. Samalla käytännönläheisellä linjalla jatketaan: jos saamme parempaa palvelua muualta halvempaan hintaan, ei sitä kannata tuottaa itse.”
Voisiko ’Pyhtään malli’ sopia muille kunnille?
”Ilman muuta. Kustannuspaineet ovat valtakunnallinen ongelma: väestö ikääntyy kaikkialla ja verotulojen kasvuvauhti hiipuu. Ei tämä toki ole mikään yksi tie onneen. Varmasti on myös ulkoistuksia, jotka eivät ole vähentäneet kustannuksia. Meillä se on kuitenkin toiminut. Vuosi vuodelta sopimuksia on opittu kilpailuttamaan paremmin ja kumppaniverkoston johtaminen sujuu sutjakasti.
Kunnanjohtajalle ulkoistukset raivaavat aikaa keskittyä kunnan tuloihin kustannusten sijaan. Lähes neljä viidesosaa työajastani kuluu elinkeinopolitiikkaan, joka on yksi kunnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä. Pyhtään merkittävin elinkeinohanke on lentokenttä, jonka kehittämiseen valtio satsaa 2,5 miljoonalla eurolla. Pyhtäästä tehdään Suomen sähköisen ilmailun keskus. Myös tonttikauppa käy kuumana: tänä vuonna on myyty yli 20 omakotitonttia, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Hyvänä vuonna jäädään keskimäärin 5–7 kieppeille.”
Minkä kunnan uudesta tavasta toimia haluaisit kuulla sarjassa?
”Turun seutukunta Lieto on pitkään ollut Suomen yritysmyönteisimpien kuntien kärjessä ja oman kokoluokkansa ykkössijalla. Olisi hienoa kuulla, miten Liedossa on satsattu kunnan ja elinkeinoelämän yhteispeliin.”
Kuntien uudet tiet -juttusarjassa esittelemme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen kunnissa on onnistuttu kehittämään elinvoimaa toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten paineiden ristitulessa. Sarja jatkaa Kuntarahoituksen keväällä 2021 julkaistun Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperin teemaa. Tutustu keskustelupaperiin täällä! (linkki)