Voisiko onnellisuus kasvaa yhteisessä puutarhassa? Syntyä nuorten omassa kulttuuritilassa, hävikkiruoan äärellä tai riippukeinussa keskellä metsää? Onnellisuusrahaston ensimmäisellä kierroksella raati sai arvioitavakseen monipuolisen joukon ehdotuksia eri puolilta Suomea.
Pitkän punninnan jälkeen Kouvolan kaupungin tapahtumakirjoa vahvistava, siirrettävä ONNI-lava valikoitui Onnellisuusrahaston ensimmäiseksi voittajaksi. Arvioinnin kärkeen nousi kuitenkin myös monta muuta ideaa, joissa raati tunnisti erityisiä vahvuuksia ja kiinnostavia toimintatapoja. Alle on koottu satunnaiseen järjestykseen esimerkkejä kärkiehdotuksista, joiden julkaisemiseen on saatu lupa.
Raadin palautteissa viitataan Onnellisuusrahaston kuuteen arviointikriteeriin, jotka ovat: kekseliäisyys, yhteisöllisyys, osallisuus, vaikuttavuus, turvallisuus ja kestävyys.
Kyse ei ole valmiiden malliratkaisujen listasta; ehdotukset olivat erilaisissa vaiheissa ja niissä oli vahvuuksien lisäksi myös kehitettävää. Esimerkit eivät myöskään rajaa sitä, millaisia ideoita Onnellisuusrahastoon etsitään. Seuraava voittava oivallus voi näyttää aivan erilaiselta.
Nuoret ja opiskelijat onnellisuuden tekijöinä
Onnellisuuslähettiläät, Vaasan kaupunki
Vaasan ideassa toisen asteen opiskelijoista koulutettaisiin onnellisuuslähettiläitä, jotka perehtyisivät hyvinvoinnin eri teemoihin, keskustelisivat muiden nuorten kanssa ja suunnittelisivat yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa toimintaa nuorille. Raati kiinnitti huomiota erityisesti nuorten aktiiviseen rooliin.
Nuorten kulttuurikeskus Sähkis, Mikkelin kaupunki
Mikkelin ehdotuksessa vanha sähkölaitos saisi uuden elämän nuorten omana kulttuurikeskuksena. Saman katon alle voisi syntyä bändikämppiä, ateljeita, näyttämöitä ja käsityöpajoja – tila, jota nuoret olisivat itse mukana suunnittelemassa ja tekemässä omakseen. Raadin arvioinnissa vahvuudeksi nousi juuri nuorten omistajuus.
Toivo-passi, Helsingin kaupungin lukiokoulutus
Toivo-passissa yhteisöä vahvistavat teot tuotaisiin osaksi lukio-opintoja. Nuoret voisivat esimerkiksi järjestää hyvinvointikahvilan, vetää kerhoa tai toteuttaa muita projekteja oman kouluyhteisönsä hyväksi. Raati piti kiinnostavana tapaa tehdä yhteisön eteen toimimisesta osa lukioarkea ja madaltaa samalla osallistumisen kynnystä.
Onnen sampo, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Saimaan ammattiopisto
Ehdotuksessa eri alojen ammatilliset opiskelijat järjestäisivät alueen asukkaille esimerkiksi luontoretkiä ja tapahtumia ja harjoittelisivat samalla työelämä- ja vuorovaikutustaitojaan. Raati piti kiinnostavana erityisesti oppimisen, yhteisöllisyyden ja eri ikäryhmien kohtaamisten yhdistämistä.
Uutta käyttöä tutuille paikoille ja resursseille
Yhteisötilojen verkosto, Tampereen kaupunki
Tampereen ehdotuksessa kaupungin vajaakäyttöisiä tiloja muutettaisiin yhdessä järjestöjen kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi. Raati nosti vahvuudeksi erityisesti olemassa olevien resurssien hyödyntämisen sekä kaupungin, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön.
Lyckliga tillsammans på teatern, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur / Wasa Teater
Ideassa teatterilippuja jaettaisiin maksutta kirjastojen kautta eri puolilla Pohjanmaata. Tavoitteena olisi madaltaa kulttuuriin osallistumisen kynnystä erityisesti niille, joille teatterissa käyminen ei muuten olisi tuttua tai mahdollista. Raati nosti vahvuuksiksi saavutettavuuden ja kekseliään toteutustavan.
Onnellisen arjen ruokapöytä, Porin kaupunki
Porissa yhteisöllisyyttä rakennettaisiin olemassa olevien ylijäämäruokailujen ympärille. Ruokapöytä toimisi kohtaamispaikkana, jonka ympärille asukkaat voisivat itse suunnitella oman alueensa tarpeisiin sopivaa toimintaa. Raati piti idean vahvuuksina yhteisöllisyyttä, osallistujien mahdollisuutta vaikuttaa toimintaan sekä ruokahävikin vähentämistä.
Pidä huolta, Vieremän kunta
Ehdotuksessa yhteisöllisyyttä vahvistettaisiin avoimilla yhteisölounailla ja hyvinvointia tukevilla teemapäivillä, joissa hyödynnettäisiin muun muassa hävikkiruokaa ja vapaaehtoistoimintaa. Raati piti vahvuuksina eri-ikäisten ihmisten kohtaamista, osallisuutta ja mahdollisuutta rakentaa alueelle pysyvämpää yhdessä huolehtimisen kulttuuria.
Luontoa, kohtaamisia ja yhteistä tekemistä
Onnellisuutta juurista latvoihin, M2 Kodit / Y-Säätiö
Ehdotuksessa vuokratalojen asukkaat tuotaisiin yhteen puiden istutuksen, lähiluontoretkien ja kansallispuistovierailujen avulla. Raati nosti esiin erityisesti matalan osallistumiskynnyksen, erilaisten asukasryhmien huomioimisen sekä luonnon ja yhteisöllisyyden yhdistämisen.
Luonnostaan onnellinen, Kuusamon kaupunki: Kuusamossa ehdotettiin yhteisöpuutarhoja, joissa kasvatettaisiin yhdessä ruokaa, opittaisiin uutta ja kokoonnuttaisiin sadonkorjuun äärelle. Puutarhoja täydentäisivät esimerkiksi onnellisuuspenkit sekä yhteiskäyttöiset liikuntavälineet ja kirjat. Raati piti kiinnostavana luonnon monipuolista hyödyntämistä ja pysyvien yhteisöllisten paikkojen luomista.
Onnellisten keinumetsä, Iin kunta
Iin ehdotuksessa taidepuiston metsään rakennettaisiin riippukeinujen, puisten käytävien ja pergoloiden kokonaisuus. Idea yhdistäisi luonnossa olemisen, leikkisyyden ja kohtaamiset kaikille avoimessa ympäristössä. Raadin kiinnostuksen herätti erityisesti luonnon, taiteen ja kaikille avoimen virkistysympäristön yhdistelmä.
Ideointityökalusta apua hankesuunnitteluun
Seuraavalle Onnellisuusrahaston hakukierrokselle ei etsitä kopioita aiemmista ehdotuksista, vaan rohkeita ja erilaisia tapoja vahvistaa yhteisöllistä onnellisuutta. Tulevalla kierroksella myös kekseliäisyyttä painotetaan arvioinnissa aiempaa enemmän.
Seuraava hakukierros käynnistyy 15.9. ja jatkuu 27.11. asti. Suunnitteluapuna voi myös hyödyntää onnellisuusraadin jäsenen Jayla Tammiharjun luomaa ideointityökalua.
Ideoinnin iloa – seuraava sadan tonnin idea voi olla teidän!
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.