Mitä tapahtuu, kun idea onnesta voittaa? Onni-lavan ensimmäisen vuoden opit 

Kouvolassa Onnellisuusrahaston voitto muuttui muutamassa kuukaudessa ideasta kaupunkia kiertäväksi Onni-lavaksi. Pilottivuosi on osoittanut, ettei kaikkea tarvitse suunnitella valmiiksi ennen liikkeellelähtöä. Yksi asia kannattaa kuitenkin ratkaista ajoissa: kuka hyvän idean vie käytäntöön?

Kouvolassa Onni-lavasta puhuminen saa edelleen hymyn huulille. Kun tieto historian ensimmäisestä Onnellisuusrahaston voitosta tuli, tunnelma oli kaupungin hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnosen ja kehittämispäällikkö Liisa Kolarin mukaan epätodellinen.

– Oli ihan uskomaton fiilis, että hei, me olemme oikeasti voittajia, Liisa muistelee.

Kyse ei ollut Kouvolassa vain uuden esiintymislavan hankkimisesta. Ajatuksena oli alusta asti viedä tapahtumia sinne, missä järjestämisen mahdollisuuksia on vähemmän. Ensimmäisen kesän aikana lavaa hyödynsivät eri puolilla Kouvolaa kaupungin lisäksi kyläyhdistykset ja muut paikalliset toimijat. Sanna-Riitan mukaan toimijoiden kirjo kertoo siitä, että tieto uudesta mahdollisuudesta on lähtenyt leviämään.

Juuri ajatus ihmisten tuomisesta yhteen eri puolilla Kouvolaa vakuutti aikanaan myös Onnellisuusraadin. Voit lukea lisää ONNI-lavan valinnasta täältä.

Pienelläkin voi saada paljon hyvää aikaan

Onni-lavasta on tullut Kouvolassa positiivinen valopilkku aikana, jolloin kunnissa käydään jatkuvaa keskustelua säästöistä ja palvelujen keskittämisestä. – Aina ei tarvitse tehdä miljoonilla. Pienellä budjetilla voidaan tehdä tosi paljon hyvää, Liisa kiteyttää.

Pilottivuoden lavan tapahtumat, kuten nuorten lavatanssit, School’s Out ja Pilkanmaan kylätapahtuma, ovat tavoittaneet tuhansia ihmisiä. Kävijämäärien rinnalla tekijöille tärkeitä ovat olleet lavan ympärille syntyneet kohtaamiset: tapahtumat ovat tuoneet yhteen eri-ikäisiä ihmisiä ja tarjonneet paikkoja osallistua. Ensimmäinen vuosi on ollut pilotti, ja kaikki alkuperäiset suunnitelmat eivät ehtineet vielä toteutua. Tekijöitä se ei harmita. Vuodesta on kertynyt tietoa siitä, mikä toimii, mitä kannattaa tehdä toisin ja mihin seuraavaksi kannattaa panostaa.

Vaikka kaupungin ikioma lava saapui vasta myöhemmin, tapahtumia ei haluttu lykätä. Toiminta käynnistettiin vuokralavalla jo toukokuussa, ja samaa ratkaisua hyödynnettiin myös muissa kevään ja kesän tapahtumissa. Ratkaisu kiteyttää yhden pilottivuoden tärkeistä opeista: uutta tehdessä kaiken ei tarvitse olla täydellistä ennen aloittamista.

Hyvä idea tarvitsee ympärilleen tekijät

Kun Sanna-Riitta ja Liisa katsovat ensimmäistä vuotta taaksepäin tulevien hakijoiden näkökulmasta, yksi neuvo nousee ylitse muiden: miettikää jo hakuvaiheessa, kuka idean toteuttaa. Kouvolassa hakemusta oli ideoimassa suuri joukko ihmisiä. Varsinaisessa toteutuksessa vastuu keskittyi kuitenkin pienemmälle porukalle. Jälkikäteen tekijät olisivat käyttäneet hieman enemmän aikaa sen arvioimiseen, millaista käytännön työtä idea vaatii ja millaisia resursseja on käytettävissä.

– Miettikää resurssit valmiiksi. Tukeeko idea tavoitteitanne, ja onko teillä oikeasti mahdollisuus toteuttaa se, Sanna-Riitta vinkkaa.

Samalla kaksikko varoittaa suunnittelemasta hyvää ideaa hengiltä. Hakuvaiheessa ei voi eikä tarvitse mallintaa kaikkea valmiiksi. Uutta rakennettaessa pitää jättää tilaa kokeilulle ja oppimiselle.

Innostus ei yksin riitä

Varauksia, kuljetuksia, koordinointia ja viestintää on hoidettu eri puolilla organisaatiota. Laaja joukko tuo hankkeeseen osaamista ja auttaa viemään tietoa organisaation eri osiin. Mutta ensimmäinen vuosi on myös osoittanut, ettei yhteinen innostus vielä yksin vie projektia maaliin. Tarvitaan keskustelua, selkeitä vastuita ja ihmisiä, jotka tarttuvat tekemiseen.

Erityisen tärkeäksi on osoittautunut myös viestintä. Uuden toimintatavan syntyminen ei vielä tarkoita sitä, että ihmiset osaavat aidosti hyödyntää sitä. Kun tehdään jotakin uutta, siitä täytyy kertoa riittävästi ja oikeissa kanavissa.

– Uusissa asioissa viestinnän merkitys korostuu tosi paljon. Yksi tai kaksi viestiä ei vielä riitä, vaan uudesta mahdollisuudesta täytyy kertoa toistuvasti, Liisa muistuttaa.

Millaisella idealla kannattaa hakea?

Entä jos oma idea tuntuu vähän raakileelta? Kouvolan viesti seuraaville hakijoille on selkeä: keskeneräisyyttä ei kannata säikähtää.

Hakemuksessa saa heidän mielestään näkyä ilo ja luovuus. Liisa muistaa, kuinka vapauttavalta Onnellisuusrahaston hakemuksen tekeminen tuntui perinteisten hankehakujen rinnalla. Hakemuksessa uskalsi irrotella sen sijaan, että jokainen lause olisi kirjoitettu hallintokielellä. Sanna-Riitta nostaa esiin myös mahdollisuuden ajatella uudella tavalla: – Minusta siinä onnistuttiin tosi hyvin. Hakemusprosessi oli luova. Päästiin oikeasti laittamaan ideahattu päähän ja miettimään, mitä uutta voisi tehdä.

Ensimmäinen vuosi on ollut oppimista myös Kuntarahoitukselle. Yhteistyö ja Kouvolasta saadut kokemukset ovat auttaneet kehittämään Onnellisuusrahaston seuraavaa hakukierrosta.

Mihin käy Onni-lavan matka?

Ensimmäinen pilottivuosi alkaa olla takana, mutta Onni-lavan tarina on vasta alussa. Tulevana vuonna painopiste siirtyy toiminnan vakiinnuttamiseen. Kouvolassa suunnitellaan tulevia tapahtumia ja lavan markkinointia sekä sitä, miten eri toimijat pysyvät mukana kehittämässä toimintaa myös jatkossa.

Sanna-Riitan toiveena on, ettei lavasta ajan myötä tule pelkkää kalustoa. Tavoitteena on, että siitä tulee pysyvä osa Kouvolan tapahtumatarjontaa ja ennen kaikkea väline, joka tuo ihmisiä yhteen ja mahdollistaa jotakin sellaista, mitä ilman lavaa ei ehkä syntyisi.

– Toivon, että siitä jää meille pysyvä elementti, yksi lisä Kouvolan kaupungin palveluvalikoimaan, mahdollistamaan erilaisia asioita erilaisille toimijoille, hän sanoo.

Pelkkä käyttöaste ei siis kerro, onko Onni-lava onnistunut tehtävässään. Toiveena on, että vuosienkin päästä lava tunnetaan paitsi siitä, mitä sen päällä tapahtuu, myös siitä, mitä sen ympärille syntyy: kohtaamisia, osallistumista ja yhteistä iloa. Liisa haluaa säilyttää Onni-lavassa ennen kaikkea ajatuksen, josta koko hanke sai alkunsa: onnen.

– Tämä ei ole pelkästään lava. Tämä on onnellisuuslava. Sillä levitetään onnea ympäri Kouvolaa eri-ikäisille ja erilaisille ihmisille, Liisa sanoo.