Suurituloiset, koulutetut ja parisuhteessa olevat suomalaiset ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 60-vuotiaat ovat muita tyytyväisempiä. Onnellisuus ei siis jakaudu tasan, mutta sitä voidaan tasata teoilla, jotka lisäävät koko yhteisön onnellisuutta.
Raha ja varallisuus sijoittuvat listan häntäpäähän, kun suomalaisilta kysyttiin oman onnellisuuden rakennuspalikoista. Kuntarahoituksen teettämä kysely kuitenkin osoittaa, että tulotasolla on vahva yhteys koettuun elämäntyytyväisyyteen. Ikääntyneet ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin nuoret, mutta nuorilla on eniten uskoa oman onnellisuutensa kasvuun lähitulevaisuudessa.
Kyselyssä yli kahta tuhatta vastaajaa pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään omaan elämäänsä asteikolla 1–10. Kysymyksenasettelussa mukailtiin vuosittain tehdyn kansainvälisen onnellisuusraportin ydinkysymystä, jolle perustuu Suomen sijoittuminen maailman onnellisimmaksi maaksi jo yhdeksän kertaa peräkkäin.
Yli 80 000 euroa vuodessa ansaitseviin kotitalouksiin kuuluvista vastaajista 84 prosenttia arvioi elämäntyytyväisyytensä korkealle tasolle (8–10), mikä on enemmän kuin missään muussa tarkastellussa tuloluokassa. Tyytyväisyys on sitä alhaisempi, mitä matalampaa tuloluokkaa tarkastellaan.
Kuitenkin vain 14 prosenttia vastaajista piti rahaa ja varallisuutta erittäin tärkeänä oman onnellisuutensa kannalta. Selvästi tärkeimmiksi onnellisuustekijöiksi nousevat terveys, turvallisuuden tunne, perhe sekä mahdollisuus tehdä omia valintoja elämässään.
Naiset pitävät useampia kysyttyjä tekijöitä tärkeinä onnellisuudelleen kuin miehet. Raha ja varallisuus sekä yhteisöllisyys olivat ainoat tekijät, joita miehet pitivät onnellisuuden kannalta tärkeämpinä kuin naiset.
Iäkkäimmät ovat tyytyväisimpiä elämäänsä, mutta nuoret suhtautuvat positiivisimmin omaan lähitulevaisuuteensa
Kyselyn mukaan ikäryhmistä tyytyväisimpiä elämäänsä ovat 60–79-vuotiaat. Naiset ovat samanikäisiä miehiä tyytyväisempiä kaikissa tarkastelluissa ikäluokissa. Kaikkein tyytyväisin ryhmä on 60–79-vuotiaat naiset, kun taas vähiten tyytyväisiä ovat 30–39-vuotiaat miehet.
Hieman yllättäen nuoret suhtautuvat kuitenkin vanhempia ikäryhmiä positiivisemmin kysyttäessä arviota siitä, miten oma onnellisuus kehittyy seuraavien 12 kuukauden kuluessa. 50 prosenttia 18–29-vuotiaista uskoo onnellisuutensa lisääntyvän, kun 60–79-vuotiaista samaan uskoo 31 prosenttia vastaajista. Nuoret naiset suhtautuvat lähitulevaisuuteensa hiukan nuoria miehiä positiivisemmin: 18–29-vuotiaista naisista 53 prosenttia uskoo onnellisuutensa lisääntyvän, miehistä 48 prosenttia.
– On rohkaisevaa, että moni nuori uskoo oman elämänsä voivan muuttua paremmaksi ja luottaa omaan toimijuuteensa. Huoli maailman tulevaisuudesta on silti monella suuri ja usko yhteiskunnan rakenteisiin vakavasti heikentynyt. Toivo vahvistuu, kun nuori saa konkreettisia kokemuksia siitä, että hänen teoillaan on merkitystä ja että hän voi yhdessä muiden kanssa rakentaa parempaa tulevaisuutta, sanoo kouluttajapsykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kallio. Hän on myös Kuntarahoituksen perustaman Onnellisuusrahaston asiantuntijaraadin jäsen.
– Meidän aikuisten tehtävä on vastata tähän omilla teoillamme: kantaa vastuuta yhteisistä ongelmista ja rakentaa nuorille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, onnistua ja kuulua joukkoon. Nuorten toivo tarvitsee ympärilleen luottamuksen arvoisia aikuisia, jotka eivät vain puhu vaan toimivat, Kallio jatkaa.
Onnellisuutta voi rakentaa
Kuntarahoituksen Onnellisuusrahasto jakaa vuosittain 100 000 euroa yhteisöllistä onnellisuutta edistävälle hankkeelle.
– Tavallisen, ennakoitavan arjen ja läheisten ihmissuhteiden arvoon havahdumme usein vasta silloin, kun ne ovat uhattuina. Niitä tulee vaalia jo ennen hädän hetkeä. Turvallisuudentunne rakentuu esimerkiksi siitä, että arki on riittävän ennakoitavaa, apua saa tarvittaessa ja vaikeuksia on joku jakamassa. Hyväänkin elämään mahtuu surua, kuormitusta ja epävarmuutta, Maaret Kallio sanoo.
Kallion mielestä ihmissuhteista huolehtiminen on myös varautumista. Yhteyttä rakennetaan tavallisina päivinä, jotta se voi kannatella vaikeina aikoina.
– Auttamisen tiedetään vahvistavan myös auttajan hyvinvointia, ja Suomessa vapaaehtoistyötä tehdään paljon. Olemme tutkitusti toisillemme ystävällisempiä kuin oletamme.
Onnellisuusrahaston avustusta voivat hakea Kuntarahoituksen asiakkaat eli Manner-Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät sekä näiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken yleishyödyllisiksi määrittelemät yhteisöt ja kohteet.
– Asiakkaamme tekevät jatkuvasti investointeja, jotka näkyvät suomalaisten jokaisessa päivässä sujuvana ja turvallisena arkena, ja juuri ne luovat pitkälti suomalaisen onnellisuuden perustaa. Onnellisuusrahaston avulla teemme asiakkaiden perustyötä näkyväksi ja mahdollistamme myös uusia ideoita, joilla vahvistetaan yhteisöllistä onnellisuutta Suomessa, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster.
Onnellisuusrahaston ensimmäinen 100 000 euron avustus myönnettiin helmikuussa 2026 Kouvolan kaupungille. Rahaston uusi hakuaika on parhaillaan menossa ja päättyy 27.11.2026. Hanke-ehdotukset arvioi Onnellisuusrahaston asiantuntijaraati, johon kuuluvat Maaret Kallio, luova johtaja Jani Halme ja innovaatiopolitiikan asiantuntija Jayla Tammiharju sekä Kuntarahoituksen ESG-analyytikko Joonas Vaissalo ja Mari Tyster.
Hankkeiden arviointikriteerit Kuntarahoitus on laatinut yhdessä onnellisuustutkija Jennifer De Paolan kanssa. Tänä vuonna hakemusten arvioinnissa painotetaan erityisesti kekseliäisyyttä.
Lataa kooste suomalaisten onnellisuuden taustatekijöistä 2026.
Taustatiedot kyselystä
Kyselyn toteutti Norstat Finland Oy Kuntarahoituksen toimeksiannosta heinä–elokuussa 2026.
Tutkimukseen vastasi 2 038 suomalaista kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Koko aineiston osalta virhemarginaali on enimmillään noin ±2,2 prosenttiyksikköä.
Nyt julkaistavat tulokset ovat jatkoa aiemmin julkaistulle selvitykselle suomalaisten elämäntyytyväisyyden jakautumisesta maakunnissa. Tässä aineistossa kaikkea dataa käsitellään valtakunnallisella tasolla.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.