Suomalainen asuntotuotantojärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu. Kuntarahoitus on valtion tukeman asuntotuotannon suurin rahoittaja. Mitä muita tahoja järjestelmään liittyy ja miten järjestelmä toimii?
Artikkelin tiivistelmä
- Valtion tukema asuntotuotanto pyrkii turvaamaan kohtuuhintaista asumista, ehkäisee alueiden eriytymistä ja tasaa rakennusalan suhdannevaihteluita.
- Vuoden 2025 alusta alkaen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke koordinoi tukijärjestelmää, myöntää tukia ja valvoo käyttörajoituksia.
- Valtion tukemat kohteet ovat pääosin vuokra-asuntoja pienituloisille ja erityisryhmille (esim. ikääntyneet ja opiskelijat). Asumisoikeusasuntojen tuki päättyy vuoden 2025 lopussa.
- Valtion tuki tarkoittaa osallistumista lainan korkokustannuksiin sekä investointiavustuksia. Sekä korkotukilainavaltuuksia että investointiavustusten määrää on pienennetty.
Oman kodin ja kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Valtion tukeman asuntotuotannon avulla voidaan myös vaikuttaa kaupunkien kehitykseen, ehkäistä asuinalueiden eriytymistä ja tasata rakennusalan suhdannevaihteluita.
Mitä ovat Kuntarahoituksen yleisimmin rahoittamat valtion tukemat asunnot?
Valtion tuella rakennetuilla vuokra-asunnoilla pyritään turvaamaan kohtuuhintainen asuminen kiireellisessä asunnontarpeessa oleville ja pienituloisille.
Erityisryhmien vuokra-asunnot on tarkoitettu juuri kyseiseen ryhmään kuuluville asukkaille kuten ikääntyneille, opiskelijoille tai asunnottomille.
Asumisoikeusasunnon asukkaalla on oikeus asua asunnossa, mutta sen omistaa asumisoikeusyhteisö. Asukas maksaa asunnosta kertaluonteisen asumisoikeusmaksun sekä käyttövastiketta kuukausittain. Valtio ei enää tue uusien asumisoikeusasuntojen rakentamista 31.12.2025 jälkeen.
Kuka kohtuuhintaisia asuntoja rakentaa?
Vuoden 2025 alusta alkaen valtion tukemaa asuntotuotantoa on koordinoinut Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke. Se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Varke myöntää asumiseen ja rakentamiseen valtion tukia ja avustuksia, valvoo ja ohjaa valtion tukemaa asuntokantaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden tietopalveluista.
Varke-rahoitteisia asuntoja voivat rakentaa toimijat, jotka täyttävät sen asettamat yleishöydyllisyyskriteerit ja sitoutuvat noudattamaan käyttörajoituksia.
Kohtuuhintaisia ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja rakentavat esimerkiksi:
- Kunnat ja kaupungit
- Kunnalliset vuokrataloyhtiöt
- Yleishyödylliset säätiöt ja yhdistykset
- Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt sekä rakennuttajaorganisaatiot, jotka täyttävät Varken yleishyödyllisyysvaatimukset.
Miten valtio tukee asuntojen rakentamista?
Valtion tukeman asuntorahoituksen keskus voi myöntää asuntojen rakentamiseen ja korjaukseen korkotukea tai investointiavustusta erityisryhmien asuntojen rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, opiskelijat ja vammaiset ihmiset.
Korkotuki tarkoittaa valtion osallistumista lainan korkokustannuksiin. Korkotukilainalla voidaan rahoittaa vuokra- ja asumisoikeustaloja. Korkotukilainan myöntää pankki tai luottolaitos, kuten Kuntarahoitus. Valtiokonttori maksaa osan korosta, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Korkotukilainan myöntämisestä päättää Varke.
Korkotukilainavaltuudet määritetään valtion vuosittaisessa talousarviossa. Korkotukilainavaltuus on summa, jonka arvosta Varke voi hyväksyä asuntojen rakentamista korkotukilainalla rakennettavaksi kyseisenä vuonna. Vuonna 2025 korkotukilainavaltuus on 1,75 miljardia euroa ja sitä on suunniteltu pienennettäväksi niin, että vuonna 2026 se on 1,135 miljardia ja 2027 enää 500 miljoonaa euroa. Jos suunnitelmat toteutuvat, valtion tukemien asuntojen rakentaminen vähenee merkittävästi.
Myös investointiavustusten määrää on pienennetty ja vuonna 2025 ja 2026 Varke voi myöntää avustuksia 15 miljoonaa euroa. Tämä summa tarkoittaa muutaman erityisryhmäkohteen rakentamista vuosittain.
Mitä kuluja valtiolle aiheutuu asuntotuotannon tukemisesta?
Valtiolle tulee vuosittain menoja korkotuista, avustuksista sekä takauksista. Vuonna 2024 korkotukia maksettiin noin 240 miljoonaa euroa ja investointiavustuksia 63 miljoonaa euroa.
Korkotukilainat eivät ole valtion lainaa, vaan yksityisten rahoituslaitosten myöntämiä lainoja, joille valtio on myöntänyt täytetakauksen. Mikäli lainanottaja ei pysty lainaa maksamaan ja sitä joudutaan perimään, sen maksamiseen käytetään ensin ensisijaisena vakuutena olevia kiinnityksiä ja vasta sen jälkeen täytetakausta. Riski valtion joutumisesta lainojen maksajaksi on erittäin pieni. Korkotukilainojen takausvastuut lasketaan kuitenkin täysimääräisesti osaksi valtion velkaa ja ne kasvattavat näin valtion velkasuhdetta.
Lue lisää:
Tutustu Kuntarahoituksen palveluihin asuntotoimijoille
Valtion asuntorakentamisen keskuksen tarjoama tukeen ja rahoitukseen voi tutustua Varken sivuilla