Elokuussa 2021 Suomeen saatiin toinen kaupunki, jonka kaduilla kiitää raitiovaunuliikennettä, kun Tampereen Ratikka aloitti toimintansa. Vihreän rahoituksen 10-vuotisjuhlan myötä tarkastelemme vihreiden hankkeiden vastaanottoa ja vaikutusta ympäri Suomen. Mitä kuuluu viisivuotispäiviään lähestyvälle Ratikalle?
Ratikka on ollut Tampereelle merkittävä askel joukkoliikenteen kehittämisessä ja sähköistämisessä. Oikeastaan se on vielä hieman enemmän, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö täydentää: hän korostaa, että kyseessä on paitsi kaupunkia, myös koko kaupunkiseutua kehittävä hanke.
– Ympäryskunnat ovat olleet alusta asti mukana ja sitoutuneet raitiotiejärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi hanke laajenee edelleen: vuonna 2028 Pirkkalasta tulee virallisesti Suomen ensimmäinen kunta, jossa kulkee raitiotie, Sirviö hymyilee.
Ratikan luoma kehitysvaikutus on ylittänyt odotukset, Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelujohtaja Jukka Lindfors myöntää. Kalevan alueen kehitys on ollut odotettua selvästi parempaa ja Ratikan myötä alueen muut kehityshankkeet ovat saaneet vauhtia. Vaikutus kiinteistöjen arvoihin reitin varrella on ollut myös positiivinen.
– Ratikan rinnalla on päästy myös kehittämään paljon kaupungin kävely- ja pyöräilyinfraa sekä liikenneturvallisuutta, mutta myös viherrakenteita ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, Lindfors kuvailee.
Kaikkien tamperelaisten kulkuväline
Noin neljän ja puolen vuoden matkansa aikana Ratikka on myös todistetusti onnistunut liikennöimään kaupunkilaisten sydämiin. Raitiovaunusta toivottiin jo suunnitteluvaiheessa muodostuvan tamperelaisille ylpeyden aihe, sanovat sekä Pekka Sirviö että Tampereen seudun joukkoliikenne Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita. Tämä näyttää mielipidemittausten perusteella toteutuneen loistavasti.
– Kysymme vuosittain mielipiteitä sekä reitin varrella että sen vaikutuspiirin ulkopuolella asuvilta tamperelaisilta. Viimeisimmissä tuloksissa 91 prosenttia suhtautui raitiotiehen positiivisesti, Sirviö kertoo. – Nysse tekee kuukausittain kyselyjä Ratikan kahdella linjalla ja niissä nettosuositteluindeksi on säännöllisesti ollut 70:n paremmalla puolella eli erinomaisissa lukemissa.
Ratikkaa rakastetaan myös matkamäärien valossa. Ennen liikennöinnin alkua ennustettiin 55 000 päivittäistä matkaa; tällä hetkellä arkisin tuo luku on noin 75 000. Joukkoliikenteen suosio on muutenkin kasvanut kohisten: ennen pandemiaa vuonna 2019 Nysse tilastoi vuosittain 41,2 miljoonaa matkaa, kun vuonna 2025 luku oli jo 55,8 miljoonaa. Yli 35 prosentin kasvuloikka on ollut varsin merkittävä.
– Voisi sanoa, että Tampereen seudun joukkoliikenne on noussut viime vuosina uudelle tasolle. Raitiotiestä saatiin meillä hyvä alkusysäys joukkoliikenteen sähköistymiselle ja myös loistava markkinointiprojekti koko joukkoliikennejärjestelmälle, Periviita toteaa tyytyväisenä.
Kaupungin kasvu ohjautuu kestävään liikenteeseen
Ratikan suosiolla on myös suuri merkitys sen vaikuttavuudelle ympäristönäkökulmasta. Vaikka Tampere on vauhdilla kasvava kaupunki, on henkilöautoliikenteen kasvu pysynyt maltillisena. Tätä voi pitää hienona saavutuksena, koska liikenne on useimmiten se päästölaji, johon kaupungin on vaikein suoraan vaikuttaa, Jukka Lindfors huomioi.
– Väestönkasvu on kanavoitunut joukkoliikenteeseen ja jossain määrin myös pyöräilyyn, Lindfors kertoo. – Tuomalla Ratikan osaksi kaupunkiseudun liikennettä pyrimme tekemään ympäristökestävän liikkumisen mahdollisimman helpoksi. Kun kestävä liikkuminen on aito vaihtoehto, on meillä hyvä sauma pienentää tamperelaisten riippuvuutta henkilöautoista.
Ratikka kiinnittyy hankkeena onnistuneesti kaupungin moninaisiin ilmastotavoitteisiin, Tampereen rahoituspäällikkö Saara Unnanlahti kuvailee.
– Omistajaohjausnäkökulmasta raitiotie edistää Hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteitamme, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, luonnon monimuotoisuuden turvaamista, Unnanlahti luettelee. – Näissä kaikissa edetään Ratikan myötä oikeaan suuntaan.
Vaikka raitiotien vaikutus on monella saralla ollut selkeän myönteinen, ympäristövaikutuksista ei ole vielä täyttä tarkkuutta. Syynä on verraten lyhyt aikajänne: päästöjen vähenemistä on liian aikaista arvioida alle viiden vuoden liikennöinnillä.
– Joukkoliikenteen suosion kasvu näkyy jo, mutta esimerkiksi hiilijalanjäljen kehityksestä saatavia lukuja pitää vielä jokunen vuosi odotella. Uskoisin kyllä, että ennen Ratikan 10-vuotisjuhlia meillä on tiedossa konkreettisempia tunnuslukuja, Periviita arvioi.
Nyssen kehitys ei tyssää Ratikkaan
Raitiotie on ollut onnistunut avaus, jonka kehitys jatkuu. Suuriin matkustajamääriin vastataan lisäämällä Ratikan kapasiteettia kymmenen metrin lisämoduulilla; tavoitteena on kyetä palvelemaan kaikkia matkustajia ja säilyttää riittävän väljä ja jouheva matkakokemus ilman, että vuoroväliä joudutaan muuttamaan liian lyhyeksi.
Raitiotie laajenee vuoteen 2028 mennessä Pirkkalan puolelle Partolaan asti; idässä ratahaaraa jatketaan Ruotulaan asti. Vuosina 2028–2032 tavoitteena on rakentaa seuraavat osuudet Partolasta Suupalle ja Ruotulasta Linnainmaalle asti.
Vaikka Ratikka näyttäytyykin kestävän liikenteen keulakuvana, erottuu sen takana laajempi joukkoliikenteen kehitystyö, joka kantaa hedelmää. Alkuvuodesta Nysse oli ykkönen eurooppalaisen joukkoliikenteen yhteistyöverkosto BESTin kymmenen kaupungin vertailussa: vastaajista 84 prosenttia oli tyytyväisiä Nysseen (kaupunkien keskiarvo 61 prosenttia).
Kehitystyö jatkuu monella saralla. Nysse parantaa runkobussiverkostoaan ja tuo Ratikan suosiosta saatuja oppeja bussiliikenteen puolelle; lähijunaliikennettä kehitetään myös, Periviita listaa. Pyrkimyksenä on jatkaa kasvu-uralla.
– Tavoitteena 3–5 prosentin vuotuinen matkamäärien kasvu ja toivomme, että lähivuosina rikotaan 60 miljoonan matkan raja, hän linjaa.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.