Kaikki ajankohtaiset

Kuntien asiakastarinat

|

Suomen suurin puukoulu ”ei nuku koskaan”

Imatran puukoulu kesällä kuvattuna. Edustalla oppilaita kävelemässä.

Imatran Mansikkalaan vuonna 2020 valmistunut koulukeskus on Suomen suurin puurakenteinen oppilaitos. Koulu suunniteltiin tulevaisuuden tarpeisiin ja kestävyys edellä. Vihreän rahoituksen 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päivitämme vaikuttavien vihreiden hankkeiden ja toimijoiden kuulumisia eri puolilta Suomea. Mitä Mansikkalaan kuuluu nyt?

Mansikkalan puukoulu on todellinen monitoimikeskus: tiloissa toimivat peruskoulun ja lukion lisäksi sulassa sovussa päiväkoti vuorohoitoineen, esikoulu, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen neuvola- ja opiskeluhuoltopalvelut, nuorisotilat, työväen- ja musiikkiopisto sekä urheiluseuroja.

– Koululla on ”kolmas lukukausi” eli rakennus on aktiivisessa käytössä myös koulu- ja päiväkotiaikojen ulkopuolella. Se ei nuku koskaan, Imatran kaupungin tilahallintapäällikkö Petri Nuutinen kuvailee.

Puu lisää viihtyisyyttä

Mansikkalan koulukeskuksessa puuta on hyödynnetty rohkeasti, sillä rakennus on toteutettu lähes kokonaan puupohjaisista vähähiilisistä elementeistä. Betonia on käytetty vain perustuksissa, portaikoissa ja väestönsuojissa.

Rakennus on ollut nyt käytössä yli viisi vuotta ja kokemukset ovat pääosin positiivisia.

– Puukoulussa on valoisaa, miellyttävä äänimaailma, hyvä tunnelma – ja mikä tärkeintä, hyvä sisäilma eli opiskelu ja työnteko koulussa on terveellistä. Kouluviihtyvyys on puukoulun myötä parantunut, Mansikkalan koulun johtava rehtori Lasse Tiilikka kertoo.

– Nostaisin lisäksi hiilineutraaliuden puurakennuksen ehdottomaksi plussaksi, Petri Nuutinen jatkaa.

Jos jotain päänvaivaa rakennusmateriaalin valinnasta on ollut, se on ollut puun elävyys. Nuutisen mukaan puun kutistuminen ilmankosteuden pienentyessä sekä palosuojaus ja tiiveyden hallinta ovat tuottaneet haasteita.

Rakennus tarjoaa opiskelulle hyvät puitteet, mutta se ei vielä yksin pyöritä arkea. Mansikkalassa koulutyön sujuvuus on varmistettu erilaisilla kehittämistoimilla. Esimerkiksi pedagogiikkaan on panostettu.

– Suurin tekijä onnistuneessa arjessa on edelleen mahtava henkilöstömme, joka tekee erinomaisen hyvää työtä lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun eteen, Tiilikka painottaa.

Kun monta eri tahoa toimii saman katon alla, vuoropuhelun merkitys korostuu. Tiilikka kokee tilojen yhteiskäytön lisäävän yhteisöllisyyttä.

– Yhteistyö toimii hyvin kaikkien koulukeskuksen käyttäjien kanssa ja yhteisöllisyys on iso voimavara jokapäiväisessä työssä.

Ilmastotavoitteet ohjasivat valintoja

Mansikkalan koulu on Imatran kaupungin historian merkittävin yksittäinen investointi. Sen suunnittelua ja rakentamista ohjasivat osaltaan myös kaupungin ilmastopyrkimykset. Imatran tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kiinteistöt ovat keskeinen tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kaupungin ilmasto-ohjelmassa energian käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen on nostettu kärkeen.

Petri Nuutisen mukaan Mansikkalan koulu on päässyt sille asetettuihin energiatavoitteisiin ja paikoin myös ylittänyt ne.

– Lämmityksessä ja viilennyksessä hyödynnetään geoenergiaa. Kesäaikainen viilennys on energiatehokasta ja edullista. Lämmityksessä on saavutettu noin 550 MWh asetettuja tavoitteita suurempi vuotuinen energiansäästö, Nuutinen iloitsee.

Vetovoimaa riittää

Suomen suurin puukoulu kiinnostaa sekä paikallisesti että ympäri Suomen. Lapsiperheitä on muuttanut koulun alueelle niin paljon, että kaikki oppilaat eivät mahdu rakennukseen vielä hetkeen. Tilapäiseksi suunnitellut lisämoduulit ovat paikallaan vielä ainakin keväällä 2028.

Koulukeskus on vetänyt myös vierailijoita.

– Etenkin hollantilaisia koulu on kiinnostanut usean seurueen voimin, kävijöitä on ollut myös Virosta ja Kiinasta sekä erittäin monesta Suomen kunnasta, Lasse Tiilikka kertoo.

Kuva: imatra.kuvat.fi

Mansikkalan koulukeskus lukuina

Hyötyala: 11 000 m2
Bruttoneliöt: 15 300 m2
Käyttäjämäärä: noin 1 350 lasta ja nuorta päiväkoti-iästä lukioon. Iltakäyttäjien määrä vaihtelee vuodenajasta ja viikonpäivästä riippuen noin 50–300 henkilön välillä.
Kokonaiskustannus: 55 miljoonaa euroa (20 vuoden aikana)

Vihreä rahoitus 10 vuotta

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus mahdollistaa asiakkaiden investoinnit kestäviin kohteisiin. Rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joissa syntyy mitattavia hyötyjä ilmastolle ja ympäristölle muun muassa kestävän rakentamisen, joukkoliikenteen, uusiutuvan energian, vesihuollon sekä luonnon monimuotoisuuden saroilla.

Kuntarahoitus on myöntänyt vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vuosien varrella vihreää rahoitusta on saanut jo yli 700 hanketta ja sitä on myönnetty yli 9,1 miljardia euroa. Kunnilla, kaupungeilla ja yleishyödyllisillä asuntotuottajilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän ja Suomen ilmastotavoitteiden edistämisessä — vihreä rahoitus on työkalu tämän työn tueksi.