Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Suurin osa suomalaisista kokee, ettei yhteiskunnan onnellisuuden eteen nähdä tarpeeksi vaivaa 

Kuvassa on saunova pariskunta.

Suomi on ollut maailman onnellisin maa jo kahdeksassa perättäisessä YK:n julkaisemassa onnellisuusraportissa. Selvitimme, miten suomalaiset uskovat onnellisuutemme kehittyvän.   

Vastaajista hieman vajaa puolet (47 %) uskoi Suomen olevan maailman onnellisin maa myös ensi vuonna julkaistavassa onnellisuusraportissa. Merkittävä osa vastaajista suhtautui kuitenkin asiaan neutraalisti, ja vain neljännes (24 %) vastaajista uskoi Suomen aseman heikkenevän. Eniten Suomen onnellisuusrankingin pysyvyyteen luottivat nuorimmat eli 18–29-vuotiaat (53 %) ja toisaalta vanhimmat eli yli 70-vuotiaat (54 %) vastaajat.  

Suomalaiset arvioivat oman onnellisuutensa pysyvän vakaana. Joka viides (22 %) vastaaja arvioi oman onnellisuutensa heikkenevän seuraavien 12 kuukauden kuluessa, ja useampi kuin joka kolmas (37 %) uskoi sen vahvistuvan. 

Oman onnellisuuden lähteet näyttävät kuitenkin tulevan muualta kuin ulkoisesta ympäristöstä. Yli puolet (56 %) kaikista vastaajista arvioi, että tämänhetkinen kansainvälinen tilanne heikentää suomalaisten onnellisuutta. Optimistisimmin kansainvälisen tilanteen vaikutuksia arvioivat yli 55-vuotiaat, tätä nuorempien näkemys oli synkempi. 

Onnellisuus vaatii yhteiskunnan rakenteiden ylläpitoa ja kehittämistä 

58 prosenttia vastaajista arvioi kotimaan tilanteen heikentävän yleistä onnellisuutta. Erityisen negatiiviseksi kotimaisen tilanteen vaikutuksen kokivat 18–29-vuotiaat vastaajat, joista kaksi kolmesta (64 %) koki Suomen tämänhetkisen tilanteen heikentävän onnellisuutta.  

Yli puolet vastaajista – 57 prosenttia – oli sitä mieltä, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi ihmisten onnellisuuden ylläpitämiseksi.  

– Suomalaisten onnellisuutta ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä. Se on syntynyt muun muassa julkisten palvelujen ja yhteiskunnan toimivien rakenteiden tuloksena, eikä se säily ilman jatkuvaa kehittämistä, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster.  

Teettämäämme kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 24.–27.10. Vastaajien sukupuoli-, ikä- ja asuinaluejakauma vastaa Suomen väestörakennetta. Tutkimuksen toteutti Norstat.  

Onnellisuusrahasto etsii toimivimpia ideoita yhteisöllisen onnellisuuden lisäämiseen 

Kuntarahoituksen tänä vuonna perustama Onnellisuusrahasto jakaa vuosittain 100 000 euroa hankkeelle, joka parhaiten parantaa suomalaisten yhteisöllistä onnellisuutta. Ensimmäinen voittajahanke julkistetaan tammikuussa 2026. 

Onnellisuusrahaston on tarkoitus kerätä paikallisen tason ideoita suomalaisten yhteisöllistä onnellisuutta lisääviksi hankkeiksi. Samalla Kuntarahoitus haluaa aktivoida keskustelua suomalaisesta onnellisuudesta ja siitä, millaisten tekojen kautta voimme sitä yhdessä kasvattaa ja vaalia – kaikilla yhteiskunnan tasoilla.  

Onnellisuusrahaston avustusta voivat hakea Kuntarahoituksen asiakkaat eli Manner-Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät sekä näiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken yleishyödyllisiksi määrittelemät yhteisöt ja kohteet. 

Onnellisuusrahaston ensimmäisen avustuksen hakuaika päättyy 30.11.2025.