Lieto on yksi Turun seudun voimakkaasti kasvavista kaupungeista. Liedon tavoitteena on olla kestävien valintojen kaupunki, jossa on viihtyisän vireä keskusta ja jota ympäröivät omaleimaiset kylät. Keskustaan valmistui viime elokuussa Varsinais-Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty kerrostalo.
Asumisoikeuskohde Simpukkatie 17 on ulkoapäin tyypillinen viisikerroksinen, yhden portaikon kerrostalo. Parvekkeellisia asuntoja on yksiöistä tilaviin neljän huoneen asuntoihin. Kohteen erityisyydestä kertoo ulkoseinän metallinen laatta, kiiltävä todiste Joutsenmerkistä.
Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteerit varmistavat, että asuintalo on ympäristöystävällinen rakennusvaiheesta materiaalien kierrätykseen asti. Koko prosessia on valvottu ja vaatimukset koskevat energiankulutusta, rakennusjätteen vähentämistä ja kierrätystä, sekä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten päivänvalon määrää ja akustiikkaa.
– Tavoittelimme Joutsenmerkkiä määrätietoisesti. Se edellytti sekä pakollisten että valinnaisten vaatimusten toteuttamista. Rakentamisessa huomioitiin kestävyys monelta kantilta, missä onnistuimme lopulta erinomaisesti, kertoo Matti Keitilä, TA-yhtiön aluejohtaja.
Erinomainen mahdollisuus oppia uutta kestävästä rakentamisesta
Kestävyys huomioitiin alusta asti. Joutsenmerkin voi myöntää vasta talon valmistuttua, joten projektin aikana täytyi olla valppaana. Hanke tarjosi uusia oppeja ja onnistumisia.
– Huoneistot on suunniteltu niin, että niihin on saatu mahdollisimman paljon päivänvaloa. Yleisissä tiloissa valaistusta säädellään liiketunnistimilla. Kaikkien asuntojen saniteettikalusteet, liedet, kodinkoneet ja kylmäkoneet ovat energiatehokkaita. Lisäksi kerrostalossa on asuntokohtaiset vesimittarit, Keitilä kertoo.
Asuintalossa on huoneistokohtaiset mittarit ja jokainen maksaa käyttämästään vedestä, mikä kannustaa säästämään energiaa ja vettä. Myös jätteiden lajitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota, ja jokaisessa asunnossa onkin monipuoliset jaelokerot eri kotitalousjätteille.
Rakennusjätteen kierrätysaste ylsi 75 prosenttiin
Lämpimän käyttöveden lämpöhäviötä hillitään lyhyillä kiertoputkilla ja riittävillä eristyksillä. Vesijohdoissa ei käytetty kuparia lukuun ottamatta näkyviä osia, minkä ansiosta putkiston valmistukseen kului tavallista vähemmän energiaa. Kestävä rakentaminen näkyi materiaalivalinnoissa, ja kemikaalit ja kiertotalous huomioitiin myös tarkasti, esimerkiksi formaldehydipäästöjen raja-arvojen osalta. Materiaaleista yli 50 prosenttia oli joutsenmerkittyjä, ja rakennusjätteen kierrätysaste oli 75 prosenttia.
Tontille kulussa näkyy ympäristöystävällisyyteen tukemisen viimeinen silaus. Polkupyörien säilytykseen on panostettu: pyörille on oma huoltotila ja 50 prosenttia pyöräparkeista on katetulla alueella. Parkkipaikoilla voi ladata sähkö- ja hybridiautoa, ja katolla on valmius aurinkopaneeleille.
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus sopi mainiosti kohteen rahoitukseen, sillä Joutsenmerkin vaatimukset olivat hyvin linjassa vihreän rahoituksen myöntämisperusteiden kanssa.
Vihreä rahoitus
Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.
Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Hartela