Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppajännitteiden paheneminen suoranaiseksi kauppasodaksi on hyydyttänyt maailmankauppaa ja painanut monissa maissa teollisuustuotannon kasvun negatiiviseksi. Euroopassa lähiaikojen kehitykseen luo huomattavaa epävarmuutta myös entistä todennäköisemmäksi käyvä Britannian sopimukseton EU-ero.
Kansainvälisen talouden pitkä nousukausi on tällä hetkellä epäilemättä haavoittuvampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Taantuma ei kuitenkaan ole väistämätön.
Keskuspankit torjuvat taantumaa
Keskuspankit ovat määrätietoisesti reagoineet heikkenevään suhdannekuvaan ja panostavat nyt taantuman torjuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen ja vihjaisi koronlaskujen olevan jatkossakin mahdollisia. Markkinat odottavat myös Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoa entistä enemmän negatiiviseksi (nyt -0,40 %) sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen. Euribor-korkojen ei odoteta nousevan positiivisiksi ennen kuin aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä.
Suomen taloudessa kasvun lähteet vähissä
Myös Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on jo selvästi hidastunut, vaikka vienti ja teollisuustuotanto ovatkin toistaiseksi pitäneet yllättävän hyvin pintansa. Päävientimarkkinoidemme heikkous, erityisesti Saksan kasvun merkittävä hidastuminen, lisää vientisektorin tulevaisuuden epävarmuutta.
Kotimaisen kysynnän kehitys on jo jonkin aikaa ollut pettymys. Investointien kasvu on selvästi vaimentunut ja erityisesti rakentamisessa on käsillä laskukäänne. Yllättäen myös yksityisen kulutuksen kasvu on ollut alavireistä positiivisesta työllisyys- ja tulokehityksestä huolimatta. Kotitalouksien paisunut velkalasti saattaa jo rajoittaa kulutus- ja investointihaluja. Kasvun lähteet ovat Suomessa nyt vähissä.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaikeaa
Työllisyysaste on viime vuosina merkittävästi nousut ja työttömyys on laskenut. Työllisyyskasvu on kuluvan vuoden aikana kuitenkin käytännössä pysähtynyt. Työvoiman määrä on jopa kääntynyt lievään laskuun. Työmarkkinoilla kasvun rajat ovat voineet jo tulla vastaan.
Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on tarpeellinen ja pitkällä aikavälillä suorastaan välttämätön. Vuoteen 2023 mennessä se ei kylläkään ole kovin realistinen ja tavoite on mahdollista saavuttaa vain, mikäli työmarkkinoiden uudistustoimia jatketaan laajalla rintamalla ja niissä päästään liikkeelle heti hallituskauden alussa. Pelkästään näköpiirissä olevan talouskasvun voimalla työllisyys tuskin riittävästi paranee.
Hitaampi BKT-kasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista
Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusaseman kehitykseen. Hallitusohjelman menolisäyksiä tehdään etupainotteisesti hallituskauden alussa mutta työllisyyskasvun positiiviset vaikutukset tulevat vasta useamman vuoden kuluessa ja niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Velkaantumisen painopiste siirtyy jonkin verran valtiontalouden puolelle, koska verotulomenetykset ja lisämenot kompensoidaan täysimääräisesti kunnille. Tavoite koko julkisen talouden tasapainosta on sosiaaliturvarahastojen ylijäämien sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varassa. Sotu-rahastojen ylijäämät eivät kuitenkaan suoraan vähennä valtion ja kuntien velanottotarvetta, sillä ne pitää pääosin sijoittaa uudelleen mm. tulevien eläkelupausten kattamiseksi.
Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.