Suomen talous on alkuvuonna kehittynyt odotuksia paremmin. Nousu on vielä heiveröisellä pohjalla, sillä kuluttajat ovat yhä ahtaalla ja investointien heikkous jatkuu. Korkojen laskun myötä ensi vuoden näkymä on onneksi jo selvästi parempi – talous kiihdyttää kahden prosentin kasvuun. Kuntien alijäämä kasvaa odotettua enemmän sekä kasvavien kulujen että korkealla pysyvien investointitarpeiden takia.
Talouden elpyminen on käynnistynyt, mutta toipuminen on vasta alussa ja kasvun lähteitä on yhä niukasti. Suhdannekäänne saa jo vetoapua viennistä, mutta lisää tarvitaan.
– Kotitaloudet ovat edelleen ahtaalla nousseiden kustannusten ja korkorasituksen vuoksi. Talousluottamus on matalalla ja pelko työttömyydestä lisää kuluttajien varovaisuutta. Lisäksi yleisen arvonlisäverokannan korotus sekä sosiaalietuuksien leikkaukset kuormittavat kotitaloussektoria, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Yritystaloudessa kone- ja laiteinvestoinnit sinnittelivät pitkään melko hyvällä tasolla, mutta viimeisen puolen vuoden aikana nekin ovat kääntyneet selvään laskuun. Samoin rakentamisessa heikko suhdannetilanne jatkuu. Rakennuslupamäärien vakautuminen onneksi viittaa siihen, että rakennusalan lama on hiljalleen helpottamassa ja pohja ohitetaan loppuvuoden aikana.
Elpymisen voimakkuus on hyvin riippuvainen Euroopan keskuspankin korkopolitiikasta.
– Viime vuosina noussut korkotaso on iskenyt poikkeuksellisen rajusti suomalaisiin, jotka ovat tottuneet vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Talouden korkoherkkyys toimii kuitenkin molempiin suuntiin, ja Suomi oletettavasti hyötyy korkotason laskusta useimpia muita euromaita enemmän. Jos EKP alentaa talletuskorkoa markkinaodotusten mukaisesti ja lyhyet korot laskevat ensi vuoden loppuun mennessä reilun kahden prosentin tuntumaan, asuntomarkkinoiden käänne vahvistuu ja kulutuksen sekä investointien toipuminen vauhdittuu, Vesala sanoo.
Kuntarahoitus nostaa suhdanne-ennusteessaan vuoden 2024 bkt-ennusteensa -0,5 prosentista -0,3 prosenttiin. Ensi vuonna elpyminen voimistuu ja saa tukea sekä ulkomaankaupasta että kotimaisen kysynnän kasvusta, minkä vuoksi Suomen bkt:n odotetaan kasvavan kaksi prosenttia vuosina 2025 ja 2026.
Työttömyys on kuluvan vuoden aikana noussut jonkin verran Kuntarahoituksen aiempia ennusteita nopeammin. Työllisyys reagoi nyt alkaneeseen talouden elpymiseen viiveellä ja työttömyys alkaa selvemmin laskea vasta vuonna 2025.
Kuntarahoituksen ennustama elpymisvauhti on maltillinen siihen nähden, että talous on lähdössä nousuun melko syvästä suhdannekuopasta. Viimeksi hieman vastaavanlainen nousukäänne koettiin 2015 alussa, mitä seuranneen kolmen vuoden aikana bkt kasvoi lähes kolmen prosentin vauhdilla.
– Toistaiseksi aivan yhtä ripeää elpymistä ei ole nähtävissä, sillä maailmantalouden veto painottuu nyt poikkeuksellisen voimakkaasti palvelualoille, eikä kasvu säteile Suomen vientiteollisuuteen totutulla voimalla, Vesala perustelee.
Kuntien rahoitusalijäämä kasvaa rajusti
Kunnissa jo vuoden 2023 toteutuneet toimintakulut olivat selvästi budjetoitua suuremmat, minkä seurauksena myös vuoden 2024 menotaso on ennakoitua korkeampi. Samaan aikaan verotulokertymä näyttää jäävän jonkin verran Kuntarahoituksen aiempia arvioita pienemmäksi. Etenkin yhteisöverotuotto jäänee ennakko-odotuksista.
– Kustannukset nousevat erityisen paljon henkilöstökuluissa ja palveluostoissa. Vuositason kustannusnousu voi olla jopa joitakin satoja miljoonia euroja aiemmin arvioimaamme enemmän, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Toimintakulujen lisäksi kasvua on myös kuntien investoinneissa.
– Etenkin suurien kaupunkien kasvu vaatii isoja investointeja. Kuluvalle vuodelle ajoittuu isoja omaisuusmyyntejä, mutta niistä huolimatta kuntien nettoinvestoinnit yltävät lähelle viime vuoden tasoa, Kallio sanoo.
Lisähaastetta kuntatalouteen on tuonut korkotason nousu. Sote-uudistuksen jälkeen rahoituskulujen osuus käyttötalouden menoista on rakenteellisesti kasvanut, mikä voimistaa korkotason vaikutuksia kuntatalouteen.
– Korkea suojausaste on toistaiseksi pehmentänyt korkotason nousun vaikutuksia kunnissa, mutta korkomenojen kasvu tulee rasittamaan niiden taloutta. Rasituksen suuruutta määrittää tietysti se, mille tasolle euroalueen korot tulevat pitkällä aikavälillä asettumaan, Esa Kallio arvioi.