Kuntarahoitus Oyj Tilinpäätöstiedote 14.2.2012, klo 15.00
Kuntarahoituksella ennätysvuosi
- Konsernin liikevoitto oli 65,3 miljoonaa euroa (2010: 58,3 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 12 %.
- Korkokate kasvoi 20 % 94,2 miljoonaan euroon (2010: 78,7 miljoonaa euroa).
- Taseen loppusumma oli 23 842 miljoonaa euroa (2010: 20 047 miljoonaa euroa). Tase kasvoi 19 % edellisen vuoden loppuun verrattuna.
- Konsernin riskinkantokyky pysyi edelleen erittäin vahvana, vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 24,13 % (2010: 19,28 %) ja ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 19,04 % (2010: 13,92 %).
- Varainhankintaa tehtiin vuoden 2011 aikana 6 673 miljoonaa euroa (2010: 6 504 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 20 092 miljoonaan euroon (2010: 17 162 miljoonaa euroa).
- Luotonanto kasvoi 13 625 miljoonaan euroon (2010: 11 698 miljoonaa euroa). Luottoja nostettiin lähes saman verran kuin edellisvuonna, 2 780 miljoonaa euroa (2010: 2 842 miljoonaa euroa).
- Vuonna 2010 aloitetun rahoitusleasingtoiminnan kehittämiseen on edelleen panostettu vahvasti. Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa yli 30 miljoonaa euroa (2010: 8 miljoonaa euroa).
- Sijoitusten kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa oli 5 055 miljoonaa euroa (2010: 4 839 miljoonaa euroa).
- Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran liikevaihto oli 2,2 miljoonaa euroa (2010: 2,2 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden 2011 lopussa oli 0,4 miljoonaa euroa (2010: 0,4 miljoonaa euroa).
Avainluvut (konserni):
| 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
| Korkokate (milj. euroa) | 94,2 | 78,7 |
| Liikevoitto (milj. euroa) | 65,3 | 58,3 |
| Uusi luotonanto (milj. euroa) | 2 780 | 2 842 |
| Uusi varainhankinta (milj. euroa) | 6 673 | 6 504 |
| Taseen loppusumma (milj. euroa) | 23 842 | 20 047 |
| Omat varat (milj. euroa) | 288,4 | 245,9 |
| Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde -% | 19,04 | 13,92 |
| Vakavaraisuussuhde-% | 24,13 | 19,28 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 27,08 | 28,42 |
| Kulu-tuotto-suhde | 0,23 | 0,23 |
Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion yhdessä omistama luottolaitos ja Kuntarahoitus-konsernin emoyhtiö.
Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:
“Kuntarahoitus oli vuonna 2011 edelleen asiakaskuntansa suurin rahoittaja vastaten noin 80 prosentista kuntasektorin ja sosiaalisen valtion tukeman asuntotuotannon lainoista. Yhtiö teki varainhankintaa vuoden 2011 aikana euromääräisesti laskettuna enemmän kuin koskaan aiemmin. Suurin yksittäinen järjestely oli yhtiön ensimmäinen viitelainakokoinen laina, 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Yhtiön keskeinen asema kuntasektorin tärkeimpänä rahoittajana korostui vuoden aikana. Kuntarahoitus on kuntatalouden kannalta suhdannevaihteluita tasaava ja kuntien toimintaa perustavalla tavalla tukeva toimija. Kuntarahoitus on myös kyennyt pitämään kuntien rahoituskustannukset kurissa pitämällä varainhankinnan kustannukset alhaisina ja korkomarginaalit erittäin kohtuullisina. Yhtiö on nyt erittäin tärkeässä asemassa varmistaessaan asiakkaidensa rahoituksen myös epävarmoina aikoina.
Kuntarahoitus kehittää jatkuvasti palveluitaan asiakaskuntansa tarpeiden mukaan. Palvelujamme tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, ja kehittymällä asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti, voimme menestyä edelleen myös tulevaisuudessa.”
Luottoluokitukset
Kuntarahoitus Oyj:n luottoluokitukset
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta |
Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta |
Näkymät |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Vakaat | P-1 | Vakaat |
| Standard & Poor’s | AAA | Negatiiviset | A-1+ | Vakaat |
Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus.
Kuntien takauskeskuksen luottoluokitukset
| Luokituslaitos | Pitkäaikainen varainhankinta |
Näkymät | Lyhytaikainen varainhankinta |
Näkymät |
| Moody’s Investors Service | Aaa | Vakaat | P-1 | Vakaat |
| Standard & Poor’s | AAA | Negatiiviset | A-1+ | Vakaat |
Standard & Poor’s (S&P) asetti joulukuun alussa 15 eurovaltion sekä lukuisten julkisyhteisöjen, julkisen sektorin rahoituslaitosten ja monien suurten pankkien luottoluokituksen tarkkailuun mahdollisin negatiivisin seurauksin. Koska Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella julkisen sektorin toimijoina ei S&P:n luottoluokitusperiaatteiden mukaan voi olla valtiota parempaa luottoluokitusta, asetti S&P myös Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaisen varainhankinnan AAA -luottoluokituksen tarkkailuun. Samassa yhteydessä S&P kuitenkin totesi, että Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Lyhytaikaiselle varainhankinnalle S&P vahvisti edelleen parhaan mahdollisen A-1+ -luokituksen. Tammikuussa 2012 S&P vahvisti Suomen valtion, Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen pitkäaikaiselle varainhankinnalle AAA -luottoluokituksen. Luottoluokituksen näkymät ovat Suomen valtion tavoin negatiiviset.
Toimintaympäristö vuonna 2011
Vuoden 2011 aikana rahoitusmarkkinoiden epävarmuus johti koko euroaluetta koskevaan vakavaan kriisiin, jonka alullepanijana oli Kreikan valtiotalouden ongelmien kärjistyminen loppukeväästä sekä epäilyt Italian kykyyn tehdä ja toimeenpanna tarvittavat säästötoimet. Kesällä markkinoiden epävarmuutta lisäsi Yhdysvaltojen myöhään syntyneet päätökset velkakatto-ongelman ratkaisemiseksi. Kriisiä syvensi euromaiden yhteisten talouspolitiikkaa koskevien päätösten viivästyminen pitkin vuotta. Myöskään Kreikan kriisiin ei löydetty yhteistä, markkinoiden kannalta riittävän uskottavaa ratkaisua.
Kriisin seurauksena luottamus euromaiden talouden tulevaisuuteen heikkeni merkittävästi.
Markkinoiden epävarmuus aiheutti useille maille vaikeuksia varainhankinnassa ja samalla korkotaso nousi etenkin suurimmissa vaikeuksissa olevien maiden lainoissa. Myös Suomen valtionlainojen korko nousi, mutta selkeästi monia muita euromaita maltillisemmin. Valtion varainhankinnan saatavuudessa ei ollut ongelmia. Kuntarahoituksen varainhankinnan hinnoittelu seurasi Suomen valtiota ja varainhankinta jatkui ongelmitta.
Suomen kuntasektorille epävarma markkinatilanne ei juurikaan näkynyt. Kuntarahoitus suurimpana kuntasektorin rahoittajana huolehti asiakkaidensa rahoituksen saatavuudesta normaalisti.
Kuntien vuosikate kasvoi vuoden aikana selvästi vuositulojen kasvaessa nopeammin kuin toimintakulut. Kuntien verotulojen kertymä vuonna 2011 oli edellisvuotta suurempi. Kuntien osuus yhteisöverosta oli vielä väliaikaisesti korotettu 22 prosentista 32 prosenttiin (v. 2009 –2011). Valtiovarainministeriö on päättänyt vuosille 2012–2013 väliaikaisesti säädettävästä 5 prosenttiyksikön korotuksesta. Vuodelle 2012 yhtiövero-osuus on 28,34 prosenttia. Vuodesta 2014 alkaen osuus on 23,34 prosenttia.
Kuntien rahoitustarve säilyi vuoden aikana edellisvuoden tasolla. Epävarmuuden lisääntyminen näkyi kuitenkin aiempaa suurempana kiinnostuksena pitkäaikaiseen rahoitukseen ja kiinteisiin korkoperusteisiin. Myös korkosuojaukset lisääntyivät selvästi, mikä oli selkeä osoitus kuntien pyrkimyksestä hallita rahoitusriskejä aiempaa systemaattisemmin.
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kasvoi edelleen vuoden aikana. Valtion tukema asuntotuotanto sen sijaan laski jo toisena vuonna peräkkäin. Se on kuitenkin säilynyt edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2011 aloitettiin noin 6 700 uuden asunnon rakentaminen, joista Kuntarahoitus rahoittaa valtaosan.
Konsernin tulos ja tase
Kansainvälisen toimintaympäristön haasteet huomioiden konsernin liikevoitto oli erittäin hyvä. Liiketoiminnan kasvu jatkui ja tilikauden liikevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 65,3 miljoonaa euroa (2010: 58,3 miljoonaa euroa). Konsernin korkokate kasvoi vuoden aikana 20 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen 94,2 miljoonaa euroa (2010: 78,7 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen liikevoitto oli 65,0 miljoonaa euroa (2010: 58,0 miljoonaa euroa). Liikevoittoa paransivat edellisvuodesta liiketoiminnan volyymin kasvu, hyvin onnistunut varainhankinta, onnistunut taseen hallinta ja omien joukkovelkakirjalainojen takaisinostot. Takaisinostoista tuloutui vuoden aikana 2,3 miljoonaa euroa (2010: 8,9 miljoonaa euroa). Tulokseen sisältyy arvostuksista kirjattuja realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia -11,5 miljoonaa euroa (2010: -4,3 miljoonaa euroa).
Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n, liikevoitto vuodelta 2011 oli 0,4 miljoonaa euroa (2010: 0,4 miljoonaa euroa).
Konsernin palkkiokulut olivat vuoden lopussa 2,9 miljoonaa euroa (2010: 2,3 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan kulut kasvoivat 13 % vuoden 2011 aikana 16,9 miljoonaan euroon (2010: 14,9 miljoonaa euroa). Kulujen kasvu johtui pääasiassa liiketoiminnan volyymin sekä siitä johtuvasta henkilöstötarpeen kasvusta sekä meneillään olevista järjestelmäkehityshankkeista.
Hallintokulut olivat 12,1 miljoonaa euroa (2010: 10,2 miljoonaa euroa), josta henkilöstökulut olivat 8,3 miljoonaa euroa (2010: 6,9 miljoonaa euroa). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 0,8 miljoonaa euroa (2010: 0,6 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat 4,0 miljoonaa euroa (2010: 4,1 miljoonaa euroa).
Taseen kasvu jatkui merkittävänä vuoden 2011 aikana ja tase oli tilikauden lopussa 23 842 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 20 047 miljoonaa euroa. Tase kasvoi edellisvuodesta 19 %. Valtaosa taseen kehityksestä johtui liiketoiminnan kasvusta sekä johdannaisten ja velkojen arvostusmuutoksista muiden valuuttojen vahvistuessa suhteessa euroon.
Vakavaraisuus
Konsernin vakavaraisuus on kehittynyt hyvin vuoden aikana. Vakavaraisuussuhde oli vuoden 2011 lopussa 24,13 %, kun se vuoden 2010 lopussa oli 19,28 %. Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhdeluku oli 19,04 % (2010: 13,92 %).
Konsernin omat varat olivat vuoden lopussa 288,4 miljoonaa euroa (2010: 245,9 miljoonaa euroa). Luottolaitoslain edellyttämä omien varojen vähimmäisvaatimus, jolloin täytetään vähimmäisvakavaraisuussuhde 8 %, oli 95,6 miljoonaa euroa (2010: 102,0 miljoonaa euroa). Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus sitoi eniten konsernin omia varoja, 87,9 miljoonaa euroa (2010: 94,2 miljoonaa euroa).
Liiketoiminnot
Varainhankinta
Kuntarahoitus on aktiivinen toimija kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla ja varainhankinnasta erittäin merkittävä osuus tuleekin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Aasia, erityisesti Japani ja Taiwan, oli edelleen tärkeä alue Kuntarahoituksen varainhankinnalle. Euroopassa merkittävin markkina-alue oli Sveitsi ja euroalueella Saksa. Myös Pohjoismaista on löytynyt kiinnostusta yhtiön joukkovelkakirjoihin.
Kuntarahoitus teki vuonna 2011 varainhankintaa euromääräisesti laskettuna enemmän kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisillä varainhankintamarkkinoilla tehtiin yhteensä 222 järjestelyä (2010: 229). Varainhankinnan järjestelyistä lähes 60 % oli strukturoituja järjestelyjä.
Toukokuussa 2011 Kuntarahoitus laski onnistuneesti liikkeeseen ensimmäisen viitelainakokoisen kansainvälisen joukkovelkakirjalainansa, joka oli määrältään 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kansainvälisellä viitelainalla Kuntarahoitus hajautti entisestään varainhankintalähteitään ja liittyi merkittävien julkisten lainojen liikkeeseenlaskijoiden joukkoon. Liikkeeseenlasku oli erittäin menestyksekäs ja Kuntarahoitus sai sijoittajakuntaansa maailman suurimpia ja merkittävimpiä sijoittajia. Lainasta yli 50 % myytiin keskuspankeille ja kokonaisuudessaan yli kolmasosa lainasta myytiin Aasiaan.
Vuotta 2011 leimasi edelleen markkinoiden rauhattomuus. Euroopan kriisin jatkuessa sijoittajat hakivat varoilleen turvasatamia. Suomalaisen kuntasektorin vakaaseen tilanteeseen ja hyvään maineeseen perustuen Kuntarahoitus tarjosi sijoittajille turvallisen vaihtoehdon. Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla ja varainhankinnan lähteiden hajautus on osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi epävakailla markkinoilla. Varainhankinnan kustannustaso on onnistuttu pitämään kilpailukykyisellä tasolla haasteista huolimatta.
Pitkäaikaista varainhankintaa vuonna 2011 tehtiin 6 673 miljoonaa euroa (2010: 6 504 miljoonaa euroa), josta kotimaisen velkaohjelman alla laskettuja Kuntaobligaatioita oli 18 miljoonaa euroa (2010: 35 miljoonaa euroa). Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 aikana on laskettu liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 16 eri valuutassa. Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (KVS) laskettiin vuonna 2011 liikkeeseen 3 168 miljoonaa euroa (2010: 1 566 miljoonaa euroa). Koko varainhankinnan määrä oli vuoden lopussa 20 092 miljoonaa euroa (2010: 17 162 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 16 % (2010: 15 %) ja valuuttamääräistä 84 % (2010: 85 %).
Asiakasrahoitus
Kuntasektorin lainakysyntä jatkui vilkkaana myös vuoden 2011 aikana. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit ja niistä johtuva kuntasektorin rahoitustarve pysyi edellisvuoden tasolla. Asuntolainoituksen kasvu oli suurempaa kuin alkuvuonna ennakoitiin. Erityisesti asuntorahoitusta käytettiin erityisryhmille suunnattujen asuntojen ja palvelukotien rakentamiseen.
Kuntarahoituksen saamien lainatarjouspyyntöjen kokonaismäärä vuonna 2011 kasvoi 7 % vuoteen 2010 verrattuna. Yhtiö sai tarjouspyyntöjä yhteensä 3 988 miljoonaa euroa (2010: 3 735 miljoonaa euroa), joista se voitti 2 729 miljoonaa euroa (2010: 2 675 miljoonaa euroa). Markkinaosuus oli 77 % Kuntarahoituksen asiakaskunnan vuonna 2011 kilpailuttamasta rahoituksesta. Kuntien ja kuntayhtymien tarjouksia voitettiin 1 409 miljoonaa euroa (2010: 1 422 miljoonaa euroa), kuntayhtiöiden 433 miljoonaa euroa (2010: 326 miljoonaa euroa) ja asuntoyhteisöjen 887 miljoonaa euroa (2010: 927 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta oli vuoden 2011 lopussa 13 625 miljoonaa euroa (2010: 11 698 miljoonaa euroa). Lainakanta kasvoi 16 % edellisestä vuodesta. Uusia lainoja nostettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2010, 2 780 miljoonalla eurolla (2010: 2 842 miljoonaa euroa).
Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusleasingpalveluita kunnille, kuntayhtymille sekä kuntien omistamille tai määräysvallassa oleville yhtiöille. Leasingpalvelut käynnistettiin alkuvuonna 2010.
Kuntarahoituksen tavoitteena leasingtoiminnassa on tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja ja läpinäkyvyyttä. Yhtiön leasingtoiminnassa on solmittu useita puitesopimuksia ja näkymät leasingtoiminnan laajenemiselle ovat hyvät, sillä rahoitusleasingiä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona erityisesti kuntien omistamien yhtiöiden ja sairaanhoitopiirien hankinnoissa.
Korkotason säilyessä matalalla tasolla koko vuoden 2011 ajan asiakkaat jatkoivat aktiivisesti lyhytaikaisen rahoituksen käyttöä. Vuoden 2011 lopussa Kuntarahoituksen kanssa sovittuja kuntatodistus- ja kuntayritystodistusohjelmia oli yhteensä 2 786 miljoonaa euroa (2010: 2 623 miljoonaa euroa). Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 534 miljoonaa euroa (2010: 581 miljoonaa euroa), ja koko vuoden aikana asiakkaat hankkivat rahoitusta lyhytaikaisilla ohjelmilla 5 758 miljoonaa euroa (2010: 6 420 miljoonaa euroa).
Sijoitustoiminta
Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on etukäteisvarainhankinnan sijoittamista likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti sijoitussalkun koon tulee vastata vähintään häiriöttömän liiketoiminnan seuraavan kuuden kuukauden likviditeettitarvetta.
Vuoden 2011 lopussa sijoitusten kokonaismäärä oli 5 055 miljoonaa euroa (2010: 4 839 miljoonaa euroa) ja kaikkien sijoitusten keskimääräinen luottoluokitus AA+ (2010: AA+). Salkun keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vuoden 2011 lopussa 2,72 vuotta (2010: 2,99 vuotta).
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy
Inspira tarjoaa rahoituksen neuvontapalveluja julkiselle sektorille niin investointien toteuttamisessa kuin yritys- ja omaisuusjärjestelyissä. Inspiran liikevaihto vuonna 2011 oli 2,2 miljoonaa euroa (2010: 2,2 miljoonaa euroa). Tilikauden liikevoitto oli 0,4 miljoonaa euroa (2010: 0,4 miljoonaa euroa).
Riskienhallinta
Yhtiön riskiasemassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2011 aikana. Riskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Näkymät vuodelle 2012
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus tulee jatkumaan vuonna 2012. Korkotason odotetaan säilyvän alhaisella tasolla. Markkinakehityksen ennakointi on kuitenkin nykytilanteessa hyvin haastavaa.
Suomen valtio on säilyttänyt parhaan luottoluokituksen yhtenä neljästä euromaasta. Suomen kuntien talous puolestaan nähdään rahoitusmarkkinoilla yhtä luotettavana kuin valtiontalous perustuen kuntien kansainvälisesti katsoen varsin alhaiseen velkaantumisasteeseen sekä kehittyneeseen kuntatalouden tukijärjestelmäämme. Epävarmuuden mahdollinen pitkittyminen markkinoilla tulee kuitenkin vientiteollisuuden kautta vaikuttamaan Suomen taloustilanteeseen.
Suomen hallituksen kesäkuussa 2011 julkaiseman hallitusohjelman mukaan toteutetaan tulevina vuosina laaja kuntauudistus. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntien toimintaan jatkossa merkittävästi. Uudistuksen tärkein tavoite on varmistaa kuntapalvelut ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta saataisiin vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen ja toimintakykyinen kuntarakenne. Kuntauudistus on jatkoa Paras-hankkeelle.
Hallitusohjelmassa todetaan Kuntarahoituksen aseman turvaaminen kuntien lainoituksen järjestäjänä ja valtion tukeman asuntotuotannon lainoittajana. Tämän takana on huoli kuntien ja sosiaalisen asuntotuotannon toimivuudesta kaikissa olosuhteissa ja että kuntien varainhankinta on kilpailukykyistä.
Kuntasektorin investointitarpeet ovat edelleen merkittäviä. Kuntien käynnistämien investointien arvioidaan säilyvän nykytasolla tai laskevan hieman yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä. Myös meneillään oleva, vielä keskeneräinen kuntauudistus saattaa lykätä kuntien investointipäätöksiä lähivuosina.
Kuntien yhtiöiden suurin rahoituksen tarve on edelleen energiayhtiöillä, vesihuollon hankkeissa sekä infrastruktuuriprojekteissa. Valtion budjetissa valtion tukema korkotuettu asuntotuotanto nousee vuonna 2012 runsaat 5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Tuki tullee kokonaan käytetyksi viime vuosien tapaan, mutta tuotanto kohdistunee pääasiassa muuhun kuin vuokratalotuotantoon.
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta ja euroalueen valtiontalouksien ongelmista huolimatta Kuntarahoituksen aseman ja kyvyn palvella kuntasektorin rahoitustarpeita uskotaan säilyvän vahvana.
Tulevat vakavaraisuussääntelymuutokset vaikuttanevat monin tavoin yhtiön toimintaan. Sääntelyn kehitystä seurataan aktiivisesti ja samalla edistetään toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa yhtiön toimintaedellytykset CRD IV -sääntelyn tullessa voimaan. Kuntarahoituksen kannalta esitettyjen muutosten ongelmallisin kohta on ns. vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), jossa omien varojen määrää verrataan taseen saataviin, ilman saataviin sisältyvien riskien huomioimista, kuten tapahtuu vakavaraisuuslaskennassa. Mikäli leverage ratio tulee esitetyssä muodossa voimaan vuonna 2018, edellyttää tämä Kuntarahoituksen ensisijaisten omien varojen määrän kasvattamista merkittävästi.
IT-strategian pohjalta tehdyn toimenpidesuunnitelman toteutus aloitettiin Kuntarahoituksessa alkuvuonna 2011. Suunnitelman mukaisesti yhtiössä aloitettiin merkittävät järjestelmäkehityshankkeet syksyllä 2011 ja ne jatkuvat koko vuoden 2012 ajan.
Rahoituksen neuvontapalvelut Inspiran toiminnan odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2012. Suomen talousnäkymiin sekä kuntarakenteeseen liittyvät epävarmuudet vaikuttavat siihen toimintaympäristöön, jossa Inspira toimii. Julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen kohdistuvien paineiden uskotaan lisääntyvän ja tarpeet kohdistuvat erityisesti kuntasektorin toimintojen uudelleenjärjestelyihin. Näin ollen julkisen sektorin ja kuntien toimintaympäristön ja palvelurakenteen muutokset luovat kysyntää Inspiran tarjoamille palveluille.
Konsernin kannattavuuden odotetaan säilyvän myös vuonna 2012 nykyisellä hyvällä tasolla.
Hallituksen voitonjakoehdotus tilikaudelta 2011
Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 144 330,52 euroa, josta tilikauden voitto on 103 287,11 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja että voitonjakokelpoiset varat, 144 330,52 euroa, jätetään omaan pääomaan.
Hallitus pitää perusteltuna tilikauden voiton jättämistä yhtiöön. Yhtiön on tarpeen varautua omia varoja koskevien vaatimusten tiukentumiseen kasvattamalla ensisijaisia omia varoja huomattavasti tuloksen kautta, mikäli valmisteilla olevaan luottolaitossääntelyyn sisältyvä vaatimus vähimmäisomavaraisuusasteesta (leverage ratio) tulee voimaan tällä hetkellä ennakoitavissa olevassa muodossa.
Tilinpäätös vuodelta 2011 on saatavilla yhtiön kotisivuilla (www.kuntarahoitus.fi) 6.3.2012 alkaen.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pekka Averio, puh. 09 6803 6211, 0500 406 856
Varatoimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 09 6803 6231, 050 337 7953
Johtaja Marjo Tomminen, puh. 09 6803 5665, 050 386 1764