Blominmäessä puhdistuu pääkaupunkiseudun jätevesi: moderni kohde on keventänyt Itämeren kuormitusta 

HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamo on malliesimerkki hankkeesta, jolla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta. Puhdistamon korkealle kurottavat tavoitteet on onnistuttu ylittämään jo toiminnan ensimmäisinä vuosina. Kuntarahoitus nostaa HSY:n kaltaisia toimijoita ja näiden oppeja kestävästä rakentamisesta esiin osana vihreän rahoituksen 10-vuotisjuhlaa. 

Pääkaupunkiseudun kasvun myötä myös jätevedenpuhdistukseen on tarvittu lisäkapasiteettia, puhdistustehoa ja toimintavarmuutta. Espoon Blominmäkeen rakennettu Helsingin seudun ympäristöpalvelujen eli HSY:n jätevedenpuhdistamo vastasi tähän tarpeeseen. Uusi laitos otettiin käyttöön vuonna 2022. Samalla se korvasi lähes 60 vuotta palvelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon.

Blominmäki on käytännössä kiertotaloutta toteuttava biojalostamo, jossa raaka-aine on jätevesi. Raaka-ainetta tulee sisään jatkuvasti, ja se käsitellään jatkokäyttöä varten. Lopputuotteena syntyy puhdistettua jätevettä, biokaasua sekä komposti- ja multavalmisteita.

Modernissa laitoksessa työskentelee noin 20 henkilöä, pääasiassa päivävuorossa. Toiminta pyörii vuorokauden ja vuoden ympäri, sillä prosessit ja toiminnot ovat pitkälti automatisoituja.

Kunnianhimoisiin tavoitteisiin on ylletty: kuormitus Itämerelle laskenut

Hanke on ollut merkittävimpiä ympäristönsuojeluinvestointeja Suomessa, joten oli luonnollista hakea sille Kuntarahoituksen myöntämää vihreää rahoitusta. Laitoksen mittava puhdistuskapasiteetti lisää hankkeen vaikuttavuutta. Vihreän rahoituksen hakuvaiheessa HSY määritteli, että Blominmäessä jätevedestä tullaan puhdistamaan fosforia 98 % ja typpeä 90 %.

– Asettamamme tavoitteet ovat huomattavasti tiukemmat kuin mitä ympäristölupa edellyttää. Siitä huolimatta ne on onnistuttu ylittämään ja laitos on saatu toimimaan tiukkoja tavoitteitakin paremmin, HSY:n jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt kertoo.

Vuonna 2025 Blominmäen jätevedenpuhdistamo poisti jätevedestä fosforia jo 99 % ja typpeä 95 %.

Korkeiden puhdistustulosten lisäksi laitos on lähes energiaomavarainen. Lämpöomavaraisuus on jo täysi 100 prosenttia ja sähkönkin osalta taso on 58 %, kun tavoitteeksi on asetettu 70 %.

– Olen luottavainen, että tähän päästään. Sähköomavaraisuutemme on kehittynyt koko ajan ja tulee vielä parantumaan, kun hienosäädämme prosessia, Sahlstedt sanoo.

Kaikkiaan puhdistamon ympäristövaikutukset ovat kiistattomat – näistä merkittävimpänä parantunut ravinteiden poisto. Blominmäen käyttöönoton ansiosta HSY:n vedenpuhdistamoilta yhteensä Itämereen kulkeutuva typpikuormitus on laskenut merkittävästi, jopa 54 %. Myös fosforikuorma on vähentynyt yli 10 prosenttia. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamojen ravinnekuormitus Itämereen onkin nykyään historiallisen pieni.

Hanke on auttanut myös vauhdittamaan HSY:n ympäristötavoitteita. Suurin yksittäinen tekijä HSY:n ilmastojalanjäljessä on jätevedenpuhdistuksesta syntyvät typpioksiduulipäästöt. Modernin, edistyneen laitoksen ansiosta päästöjen seuranta ja hallinta on huomattavasti helpompaa kuin ennen. Myös energiatehokkuuden parantaminen ja elinympäristön monimuotoisuudesta huolehtiminen on otettu Blominmäessä huomioon.

Maan alla on varaa kasvaa

Blominmäen jätevedenpuhdistamo on rakennettu kokonaan maan alle, peruskallioon. Laitteisiin tulee vähemmän teknisiä ongelmia ja työturvallisuus on parempi, kun toiminta ei ole säiden ja vuodenaikojen armoilla.

Jätevedenpuhdistus noin 35–45 metrin syvyydessä ja 100-metrinen piippu varmistavat myös, ettei toiminnasta ole haittaa alueen asukkaille, ympäröivälle luonnolle ja maisemalle. Laitos ei näy, kuulu tai haise.

– Kalliopuhdistamot ovat pohjoismainen erikoisuus, johon tullaan tutustumaan ympäri maailmaa. Blominmäessä kiinnostaa myös hankkeen kokoluokka. Uuden puhdistamon rakentamista tavallisempaa on, että vanhoja puhdistamoita laajennetaan, Sahlstedt kertoo.

Myös Blominmäessä on laajennusvaraa. Tällä hetkellä laitoksen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja se käsittelee noin 400 000 asukkaan jätevedet. Kapasiteetti riittäisi noin 500 000 asukkaalle, ja luolastosta on katsottu laajennusvaraus tätäkin suuremmalle väestölle. Kasvava pääkaupunkiseutu on siis otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

– Kaikki ylimääräiset tavarat viemärissä päätyvät pumppaamoillemme ja jätevedenpuhdistamoillemme, joten toivomme ettei viemäriä käytettäisi roskakorina. Teemme oman osuutemme ja toivomme, että asukkaat tekevät omansa. Kestävämpi arki rakennetaan yhdessä, Sahlstedt summaa.