Ilmasto&kunnat-webinaarin aiheena 27. toukokuuta oli kuntien ilmastotyö. Keskustelemassa olivat Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen asiantuntijat Anssi Wright ja Rami Erkkilä, Syken erikoistutkija Santtu Karhinen ja Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.
Santtu Karhinen aloitti keskustelun pohtimalla kuntien ilmastotyön nykytilaa, joka on monella tapaa kypsää ja korkeatasoista. Karhisen mukaan kunnat ovat edelläkävijöitä, niin EU:n tasolla kuin globaalistikin.
– Ollaan päästy siitä ajattelusta, pitääkö ilmastotyötä ylipäätään tehdä. Nykyään puhutaan siitä, millä kaikilla tavoilla työtä toteutetaan ja mihin toimintoihin ilmastokysymykset viedään kunnan päätöksenteossa mukaan, hän kehui edistystä.
Jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Anssi Wright totesi. Energiatehokkuustavoitteita kunnilla on ollut jo pitkään, mutta näiden rinnalle on saatu viime vuosina muitakin mittareita:
– Vähähiilisyystavoitteet ovat tulleet vahvasti mukaan; moni kaupunki on asettanut selvästi lainsäädännön raja-arvoja tiukempia tavoitteita. Myös luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja luontokadon estäminen ovat nousseet kuvaan ja niitä huomioidaan ihan kaavoituksesta alkaen, Wright kehuu.
Sekä Wright että hänen kollegansa Kuntarahoituksessa Rami Erkkilä näkivät kehittämisen varaa dokumentoinnissa. Hyvin dokumentoituja hankkeita on helpompi vertailla, mikä on rahoittajan näkökulmasta arvossaan: pääomamarkkinoilla halutaan nähdä selkeitä numeroita hankkeiden ympäristövaikutuksista, Erkkilä muistutti.
Vihreä siirtymä on tilaisuus, ei kuluerä
Asiantuntijat tunnistivat kuntien jakautuvan ilmastokysymyksissä helposti kahteen kerrokseen. Suurissa kaupungeissa ilmastotyö on vähemmän “suhdanneherkkää” ja sille löytyy resursseja, kokemusta ja perinteitä, kun taas pienissä kunnissa resurssikysymykset jarruttavat aktiivista tarttumista ilmastotyöhön, Karhinen kuvaili.
Myös Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen tunnistaa eriytyvät polut: pienten kuntien painotukset ovat väistämättä erilaiset kuin suurissa kaupungeissa, hän myöntää. Kokonaisuudessaan kestävä kehitys tarjoaa kuitenkin paljon voitettavaa koko Suomelle. Pieksämäellä tämä tiedetään: kaupungin alueelle on harkinnassa jopa miljardin euron arvosta puhtaan energian investointeja.
Savolainen näkee viestinnän ja vuoropuhelun kuntaorganisaation sisällä ja yhteistyökumppanien sekä kuntalaisten kanssa yhtenä avaimena siihen, miksi Pieksämäki on onnistunut ilmastotyössään. Hän toivoi, että yhä useampi kunta rohkaistuisi myös viestimään ilmastotyöstään aktiivisemmin ja nostamaan sitä esiin kilpailutekijänä. Hän muistutti, että ilmastotyö ei ole vain kuluerä, vaan tilaisuus luoda kasvua.
– Meidän tulisi olla strategisesti Suomena viemässä ilmastotyötä eteenpäin. Se on kokonaisuus, jossa on paljon mahdollisuuksia. Bio- ja kiertotaloutta, kestäviä teollisia investointeja; meillä on upeita resursseja veteen ja metsiin liittyen, joita muualla maailmalla ei ole.
Savolainen nosti esiin myös lupa- ja lakiprosessien jäykkyyden “Sääntö-Suomen helmenä”, joka uhkaa jarruttaa ilmastotyön kasvun mahdollisuuksia. Hän mainitsi esimerkkinä Itä-Suomen suurimman tuulipuiston Pieksämäellä: sen synnytys kesti kaiken kaikkiaan 14 vuotta. Jos teolliset hankkeet eivät pääse etenemään, jossain vaiheessa yritykset vetäytyvät ja jäämme vaille investointeja, Savolainen korosti.
Tulevaisuudenkestävää kansallisomaisuutta
Tilaisuuden lopussa keskustelijat saivat vielä vetää teemoja yhteen. Savolainen kannusti myös pieniä kuntia tarttumaan rohkeasti matalalla roikkuviin hedelmiin: ilmastotyötä voi käynnistää omien resurssien puitteissa ja pienistä puroista syntyy suurempia virtoja.
Syken Karhinen liputti suunnitelmien viemistä käytäntöön ja vaikutusten tekemistä näkyväksi.
– Tehdään konkreettiset toimenpiteet, jotta päästöjä saadaan vähennettyä ja kytketään sitä työtä vahvemmin talouteen, jotta pystytään näyttämään myös niitä hyötyjä ja parantamaan ilmastotyön hyväksyttävyyttä kuntalaisten joukossa.
Rahoittavan tahon ajattelussa ilmastotyö on riskienhallintaa, Kuntarahoituksen Rami Erkkilä muistutti. Kestävästi rakennetut hankkeet pystyvät vastaamaan tuleviin haasteisiin: se on hyvästä sekä taloudelle että kuntalaisten arjelle.
– Näemme Kuntarahoituksessa, että rahoitamme kansallisomaisuutta. Ja jos pystymme vaikuttamaan sen edellytyksiin, kuinka kyvykästä tämä omaisuus on vastaamaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin haasteisiin, sillä on erinomaisen suuri merkitys, Erkkilä kiteytti.
Katso tilaisuuden koko tallenne Kuntarahoituksen YouTube-kanavalta tai tästä alta:
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.