Pitkittynyt laskusuhdanne kurittaa Suomen kiinteistö- ja rakennussektoria. Vastuullisuuden kehitys ei kuitenkaan pysähdy: alkuvuodesta julkaistiin ensimmäinen kira-alalle, erityisesti asuinkiinteistöjen rakentamiseen laadittu vastuullisuuskriteeristö, jonka kehitykseen myös Kuntarahoitus osallistui.
Syksyn ennusteessaan Rakennusteollisuus RT (siirryt ulkoiseen palveluun) arvioi rakentamisen kasvun jäävän hennoksi tänä vuonna; suuremmat toiveet kohdistuvat vasta vuoteen 2027. Tulevan kasvun mahdollistaminen niin rahoituksen kuin kilpailukyvyn saroilla edellyttää myös kykyä vastata vastuullisuusvaateisiin.
Tätä tukee Rakennustietosäätiön Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit -hanke (KIVA), joka julkaisi tammikuun lopussa Vastuullisuuden kehittäminen sekä raportointi kiinteistö- ja rakentamisalalla -raportin (siirryt ulkoiseen palveluun). Julkaisu luo katsauksen kira-alan vastuullisuuslainsäädäntöön ja esittelee 26 kiinteistöihin kytkeytyvää vastuullisuuskriteeriä. Vähemmän konkreettisia, suoraan kiinteistöihin liittymättömiä vastuullisuuskysymyksiä on tietoisesti rajattu pois.
– Esimerkiksi rakennusyhtiön hallituksen monimuotoisuus on tärkeä kysymys, muttei liity käytännön rakentamiseen. KIVAssa kaikkien valittujen kriteerien haluttiin kytkeytyvän suoraan kiinteistöihin, Rakennustietosäätiön innovaatiotoiminnan tutkimusjohtaja Sini Saarimaa kertoo.
Rahoittajilla on varaa kirittää alan vastuullisuutta
Kiinteistö- ja rakennusala suoriutuu ESG-arvioinnissa jo varsin hyvin E-kirjaimen alaisista kysymyksistä. E:n alaiset kriteerit ovatkin usein kira-toimijoille edelleen ne tärkeimmät, KIVA-työryhmään osallistunut TA-yhtiöiden juristi Liisa Salmela kertoo.
– Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki ovat jo hyvin vertailukelpoisia ja useimmilla hallussa. Ympäristökriteereitäkin tulisi silti kehittää edelleen: ala kaipaisi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen yhteisesti hyväksyttyä mittaustapaa, Salmela korostaa.
Salmela nostaa esiin myös kira-alan kanssa toimivien sidosryhmien mahdollisuudet kannustaa ja kirittää vastuullista rakentamista. Vihreän rahoituksen toimijoita hän kannustaa hyödyntämään vastuullisuuskriteeristöä siinä, että aidosti ansioituneet hankkeet nousevat esiin ja hyötyvät. Vihreän rahoituksen riman tulisi olla siellä, minne lainsäädäntö on vasta menossa, hän kuvailee.
– Jos hiilijalanjäljen lainsäädännölliseen raja-arvoon yltäminen mahdollistaa rakennusluvan, tulisi kynnyksen vihreän rahoituksen saamiselle olla toki korkeampi. Moni rakentaja tekee jo nytkin vähähiilistä rakentamista ja on sitä mieltä, että lakiin kirjatut raja-arvot voisivat olla selvästi tiukemmatkin.
Rahoittajan näkökulmaa KIVAn ohjausryhmässä* edusti Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä. Hän näkee KIVAn tärkeänä avauksena kohti selkeämpää vuoropuhelua vastuullisesta rakentamisesta eri toimijoiden kesken.
– Rahoittajan, rakennuttajan ja urakoitsijan välinen keskustelu jää usein muodottomaksi. Se on ymmärrettävää, koska kukin taho on asiantuntija omalla alueellaan ja yhteinen, vastuullisuuteen liittyvä kieli, on puuttunut. Tässä luodaan nimenomaan yhteistä kieltä osapuolten välille.
KIVA tarjoaa kriteeristön, jonka rakennuttaja, urakoitsija ja rahoittaja pystyvät ymmärtämään samalla tavalla – ja mikä tärkeintä, konkreettisesti.
– KIVA piirtää kuvaa käytännön tason valinnoista kohteen suunnittelussa ja työskentelytavoissa, joiden kautta rakennushankkeesta muodostuu vastuullinen, Erkkilä kiittelee.
E loistaa jo rakennushankkeissa – S ja G myös valokeilaan
Koska ympäristökriteerit ovat alalla vahvasti hallussa, KIVA-hankkeen terävin uutuusarvo tulee S- ja G-kriteerien kokoamisesta, Saarimaa uskoo.
– Menetelmiä sosiaalisen vastuullisuuden arviointiin löytyy, mutteivät ne ole vakiintuneita. KIVAn kautta haluttiin laajentaa ympäristöaiheisiin painottuvaa vastuullisuuden arviointia myös kohti sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa, Saarimaa kertoo ja luettelee esimerkkejä: kiinteistön joustavuus, käyttöturvallisuus, päivänvalo-olosuhteet ja niin edelleen.
Salmela näkee toimialalle suunnitellun yhteisen kriteeristön hyvänä kehitysaskeleena. KIVA ei ole “one size fits all” -tyyppinen kehys, mutta tarjoaa ensimmäistä kertaa selkeän paketin kokonaisvastuullisuuden kehittämiseen.
– Sairaalan vastuullinen rakentaminen on erilaista kuin yleishyödyllisen vuokra-asuntokohteen. Mutta nyt meillä on mahdollisuus käydä läpi yksi yhteinen kehys ja pohtia, mitkä kriteerit ovat kussakin rakennushankkeessa ne olennaiset.
Vastuullisuus on varautumista ja kilpailukyvyn turvaamista
Kuntarahoitus rahoittaa osana toimintaansa yleishyödyllisten asuntotuottajien hankkeita. Liisa Salmela toimii myös KOVA ry:n kestävyystyöryhmän puheenjohtajana; tässä asemassa hän on nähnyt vastuullisen otteen edenneen hyvään suuntaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntotoimijoiden parissa viime vuosina.
– Kaikki toimivat omista lähtökohdistaan ja erojakin on: pienten toimijoiden resurssit ovat rajallisemmat kuin suurten valtakunnallisten. Kaikki ovat kuitenkin matkalla samaan suuntaan ja vastuullisuus nähdään laajasti: se ei ole enää kenellekään vieras teema.
Saarimaa sanoo, että vastuullisuuden edut liiketoiminnalle on tunnistettu hyvin.
– Moni hankkeeseen haastattelemamme kira-toimija näki vastuullisuuden kilpailuetuna. Se rakentaa brändiarvoa ja lisää yhtiön haluttavuutta yhteistyökumppanina.
Myös pienten toimijoiden on hyvä huomioida, että vastuullisuuttaan kannattaa suunnitelmallisesti kehittää. Vaikkei lainsäädäntö tiettyjä asioita vielä vaatisikaan, voi olla yllättävä etu olla regulaation vaatimuksia edellä, hän muistuttaa:
– Pienet yritykset voivat saada kysymyksiä ja vaatimuksia toimintansa vastuullisuudesta alihankkijan roolissa ja osana laajempaa arvoketjua. Jos tällöin on ymmärrys omasta tekemisestä ja tukevaa dataa valmiina, aina parempi.
Myös Erkkilä näkee kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuustyön olevan panostus tulevaan – ei vain kestävän kehityksen, vaan kilpailukyvyn näkökulmasta.
– Vaikka regulaatio ei vielä vaatisikaan tiettyä vastuullisuuden tasoa, siihen panostaminen on lopulta asioiden pitämistä omissa käsissä. Näin ala on valmiiksi siellä, minne maailma on isossa kuvassa matkalla.
* Ohjausryhmä, TK 480, Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit -toimikunnan jäsenet: Miro Ristimäki, puheenjohtaja (Skanska Kodit), Sampo Vallius (Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke), Tia de Godzinsky (Y-Säätiö), Rami Erkkilä (Kuntarahoitus), Liisa Salmela (TA-Yhtiöt), Aki Moilanen (Avain Asunnot), Leena Oiva (A-Kruunu), Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT), Eelis Rytkönen (Ylva)
Sinua voisi kiinnostaa myös
Ajankohtaisen uutisvirran lisäksi tuotamme syventävää tietoa talouden ilmiöistä. Tutustu asiantuntijoidemme analyyseihin sekä konkreettisiin ratkaisuihin liiketoiminnan kehittämiseksi.