Euroopassa on totuttu rakentamaan taloudellinen menestys sivistyksen, kansainvälisen kaupan ja globaalisti optimoitujen toimitusketjujen varaan. Geopolitiikan murros on järkyttänyt tätä maailmankuvaa ja huomiota on ollut pakko siirtää mahdollisuuksien tunnistamisesta haavoittuvuuksien torjuntaan. Turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja tekoälyn kehitykseen liittyvät uhat ovatkin nopeasti nousseet politiikan prioriteettilistan kärkipäähän.
Geopolitiikan uusiin realiteetteihin sopeutuminen oli läpileikkaava teema myös European Economic Associationin vuotuisessa konferenssissa Dublinissa. Taloustieteilijöiden pääviestin voisi tiivistää neuvoksi tehdä välttämättömyydestä hyve. Geopoliittinen paine on pyrittävä kanavoimaan kasvua tukeviksi investoinneiksi.
Parhaiten se onnistuu syventämällä EU:n sisäistä yhteistyötä ja taloudellista integraatiota.
Konferenssiesitelmissä käytiin luonnollisesti paljon nyansoidumpaakin keskustelua mitä erilaisimmista aiheista. Muistiinpanojani hallitsevat erityisesti puolustusinvestointeihin, tekoälyyn sekä inflaatioon liittyvät kysymykset.
Onko puolustuskyvyn vahvistamisesta kasvun ajuriksi?
Puolustusinvestointien on odotettu tuovan Euroopan bkt-kasvuun merkittävää lisäpotkua. Taloustieteilijät eivät kuitenkaan pitäneet ponnistelujen ensiaskeleita kovinkaan lupaavina.
Hankinnat ovat olleet hajanaisia ja keskittyneet Euroopan ulkopuolelta tuotaviin tarvikkeisiin ja kalustoon. Vaikutukset kotimaiseen arvonlisäykseen ovat toistaiseksi jäämässä vaatimattomiksi.
Koordinoidut yhteishankkeet, tutkimus- ja kehitysinvestoinnit sekä eurooppalaisen puolustusinfrastruktuurin vahvistaminen tuottaisivat suurempia kerroinvaikutuksia ja voisivat synnyttää laajempia tuottavuushyötyjä myös siviilitalouteen.
Teknologisen alisuoriutumisen juurisyyt ovat pääomamarkkinoiden puutteissa
Vaikka Euroopassa tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, hyvin harva yritys onnistuu kasvamaan maailmanlaajuiseksi teknologiatoimijaksi.
Alisuoriutumisen suurimmaksi syntypukiksi nähtiin eurooppalainen rahoitusjärjestelmä, joka nojaa edelleen voimakkaasti pankkien tarjoamaan velkarahoitukseen. Teknologia- ja ohjelmistoyritysten tärkeimmät omaisuuserät – datat, ohjelmistot, osaaminen ja verkostot – ovat kuitenkin aineettomia eikä niistä ole pankkilainojen vakuudeksi.
Syvemmät ja yhtenäisemmät pääomamarkkinat lisäisivät oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, vahvistaisivat innovaatioita ja pienentäisivät Euroopan riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta.
Tekoälyn aikakaudella pääomamarkkinoiden toimivuus luultavasti entisestään korostuu. Tuottavuushyödyt kun eivät synny yksittäisistä teknologiapanostuksista, vaan yritysten on samalla investoitava ohjelmistoihin, osaamiseen, organisaatioiden kehittämiseen sekä liiketoimintojen uudistamiseen.
Geopolitiikka lisää inflaatioon ja korkoihin liittyvää epävarmuutta
Geopolitiikan murroksen vuoksi toimitusketjuihin, kauppasuhteisiin ja energian saatavuuteen liittyvät häiriöt voivat tulevaisuudessa olla aiempaa yleisempiä. Kun inflaatioon vaikuttavat yhä useammin tarjontapuolen shokit, keskuspankkien tehtävä hintavakauden vaalijana vaikeutuu.
Energiajärjestelmän sähköistyminen kasvattaa myös monien kriittisten mineraalien merkitystä. Koska niiden tuotanto keskittyy hyvin harvoihin maihin, maailmantalouteen voi syntyä lisää geopoliittisia pullonkauloja ja uusia inflaatioriskejä.
Monissa konferenssipuheenvuoroissa konkretisoitui, miten tiiviisti turvallisuus-, teknologia- ja makrovakauspolitiikka kietoutuvat yhteen. Euroopan todellinen haaste ei ole suojautua maailman muutoksilta, vaan kyky hyödyntää niitä taloutta uudistavien investointien vauhdittajana.
Jos Eurooppa onnistuu vahvistamaan yhteisiä markkinoitaan, parantamaan innovaatioiden rahoitusta ja vähentämään kriittisiä riippuvuuksiaan, geopoliittisesta paineesta voi tulla myös uuden kasvun lähde.
